1,5 asteen elämäntavat
Vuonna 2021 toteutetussa hankkeessa ajatushautomo Demos Helsinki sekä Lahden, Oulun ja Tampereen kaupungit yhdessä 12 kaupunkilaisen kanssa selvittivät, miten 1,5 asteen ilmastotavoite on saavutettavissa kaupunkilaisilla elämäntavoilla. Mukana olleet kaupunkilaiset, neljä jokaisesta kaupungista, suunnittelivat ilmastopalapelin avulla omaan arkeensa muutoksia, joilla heidän hiilijalanjälkensä pienenee lähelle kestävänä pidettyä tasoa eli 2,5 hiilidioksiditonnia, vuoteen 2030 mennessä.
Hanke osoitti, ettei 1,5 asteen elämäntapoihin ole vain yhtä tietä, vaan vaihtoehtoja on monenlaisia ja jokaiselle löytyy se itselle sopiva tapa. Asumisen suurta hiilijalanjälkeä on helpompi kutistaa, jos tarjolla on riittävästi tarpeeksi edullista uusiutuvaa sähköä ja lämmitystä. Autoilun päästöjen vähentäminen taas edellyttää liikenteen sähköistymisen lisäksi toimivaa julkista liikennettä, sekä laadukasta pyörä- ja kävelytieverkostoa. Kaupungit voivat kehittää kaupunkiympäristöä tarjoamaan laadukkaita, paikallisia ja vähähiilisiä vapaa-ajanviettomahdollisuuksia ja siten auttaa vähentämään esimerkiksi lentomatkustamista.
Alta voit lukea mukana olleiden oululaisten tarinat.
Tarinat
Kotona viihtyvä maastopyöräilijä Teemu Mäkelä
“Elämässä ja maailmassa asiat voivat muuttua nopeasti, joten nykyiset valintani riittävät minulle tällä hetkellä. Kunhan luonnonpuistot eivät katoa mihinkään, asiat ovat aika hyvin”, sanoo maastopyöräilyä harrastava Teemu Mäkelä. Hän ajaa paljon autolla tavatakseen eri kaupungissa asuvaa kumppaniaan, mutta voisi lisätä kasvisruokaa ja kuluttaa vähemmän uusiin tavaroihin.
Lähtötaso vuonna 2021
27-vuotias ympäristötarkastaja Teemu Mäkelä asuu kerrostaloasunnossa. Mäkelän hiilijalanjälki vuonna 2021 on noin 9,3 tonnia vuodessa. Suurimmat päästöt syntyvät polttomoottoriautolla ajamisesta. Autoilu aiheuttaa lähes puolet hänen hiilijalanjäljestään.
“Hotellilomat tai ulkomaanmatkat eivät oikeastaan kiinnosta minua. Mieluummin telttailen isäni kanssa luonnonpuistoissa tai käyn moikkaamassa autolla muualla Suomessa asuvia sukulaisia ja kavereita. Kun en ole töissä, vietän aikaa kotona itsekseni tai kumppanin tai kavereiden kanssa. Käyn kuntosalilla ja ajan pyörää maastossa – tai missä tahansa, missä on mäkiä. Ei sen ihmeellisempää.
Asun tällä hetkellä yksin kerrostaloasunnossa ja onhan kotona tehtäviä kestäviä tekoja vaikka mitä. Ikkunoiden ja ovien tiivisteet voisin uusia, se vähentäisi lämpöhukkaa. Termostaattiakin voisin kääntää pari astetta alemmas ja vaihtaa vesisähkön tuulisähköön. Nämä ovat helppoja yksittäisiä tekoja, jotka voisin tehdä aikalailla heti, eivätkä ne vaatisi suurta vaivaa.
Asun nyt noin neljän kilometrin päässä keskustasta. Poljen työpaikalle pyörällä alle 10 minuuttia. Oulun baanat ovat hyviä: niiden ansiosta pyörällä pystyy liikkumaan keskustassa monesti nopeammin kuin autolla. Vaikka tykkään ajaa pyörällä töihin ja temppuilla sillä maastossa, tarvitsen autoa. Kumppanini nimittäin asuu toisessa kaupungissa, ja haluamme nähdä toisiamme sekä työviikolla että vapaa-ajalla. Ajamme siis molemmat omilla autoillamme aika reilusti. Voisimme luopua toisesta autosta, kunhan pääsemme muuttamaan saman katon alle joskus tulevaisuudessa. Toivottavasti löydämme kivan kodin molempien pitämältä alueelta.
Voisin vaikka heti tehdä helppoja ruokaan liittyviä muutoksia. Olen itse sekasyöjä, mutta kumppanini on kasvissyöjä. Minä yleensä teen ruoat, kun olemme yhdessä. Yhden ruoan tekeminen on helpompaa kuin kahden. Voisin siis helposti itsekin syödä enemmän kasvisruokaa arjessa. En ehkä kuitenkaan ryhdy täysin kasvissyöjäksi, mutta voisin vaihtaa punaisen lihan kokonaan kalaan ja kanaan vaikka heti. Vähennän myös hävikkiä ostamalla tarjouksessa olevia ruokia ja käytän ahkerasti puhelinsovelluksia, joiden kautta voin ostaa ravintoloiden hävikkiruokaa.
Voisin myös kiinnittää enemmän huomiota tavaroiden kulutukseen. Olen itse asiassa puolivahingossa jo jonkin aikaa tehnyt kestäviä valintoja. Tajusin juuri esimerkiksi, että olen hankkinut melkein kaikki huonekaluni käytettynä ajattelematta sitä sen suuremmin ympäristötekona. Tätä hyväksi havaittua linjaa voisin siis jatkaa! Muuten voisin kiinnittää enemmän huomiota laatuun, kun ostan uutta. Näin tavarat kestäisivät pidempään käytössä.
Olen huomannut, että säästän rahaa, kun ostan tavaroita käytettynä. Nämä säästöt voisin laittaa sivuun sitä varten, kun haluan ostaa jotakin laadukasta, joka kestää aikaa. Tai sitten voisin sijoittaa ne joihinkin kestävää kehitystä tukeviin rahastoihin.
Elämäni tuntuu nyt aika hyvältä. Kunhan luonnonpuistot eivät katoa mihinkään, asiat ovat hyvin tulevaisuudessakin. Elämässä ja maailmassa asiat voivat muuttua nopeastikin, niin nämä teot riittävät minulle tällä hetkellä.”
Päästöjen vähennys 2021-2030
Teemu pienentää hiilijalanjälkeään eniten näillä teoilla
- Kakkosautosta luopuminen -1000 kg
- Kulutuksen vähentäminen ja säästyneiden rahojen sijoittaminen ilmastoystävällisiin yrityksiin tai hankkeisiin -500 kg
- Vaihtamalla punaisen lihan kalaan ja kanaan -300 kg
Elämäntapamuutosten avulla Teemu voi vähentää hiilijalanjälkeään 3,8 tonnilla. Näin hänen hiilijalanjälkensä olisi 5,5 tonnia. Vuoden 2030 1,5 asteen ilmastotavoitteen mukainen taso on 2,5 tonnia.
Järjestötyötä tekevä Pia Pyhtilä
“Pärjäämme hyvin ilman autoa, vaikka teemme töitä ympäri Suomen. Halusimme todistaa, että Suomessa voi elää näinkin”, sanoo Lähetystyön asiantuntijana toimiva Pia Pyhtilä. Pia ja hänen puolisonsa Mikko ovat kiinnostuneita oppimaan lisää vihreästä sijoittamisesta ja voisivat kuvitella muuttavansa kimppa-asuntoon, kunhan yhdessä asumisen pelisäännöt ovat kaikille selvät.
Lähtötaso vuonna 2021
48-vuotias Pia Pyhtilä asuu perheineen kerrostaloasunnossa. Pian lisäksi perheeseen kuuluu puoliso Mikko, kaksi teini-ikäistä lasta, 2 kania sekä hamsteri. Vuonna 2021 Pyhtilän perheen hiilijalanjälki on noin 3,7 tonnia per henkilö. Suurimmat päästöt syntyvät ruoasta, joka vastaa lähes 40 prosenttia heidän hiilijalanjäljestään.
“2000-luvun alkupuolella havahduin siihen, miten helppoa Suomessa on liikkua ilman omaa autoa. Muutimme töiden takia Itä-Afrikkaan, missä oma auto oli käytännössä ainoa tapa liikkua arjessa ja töiden takia kätevästi ja turvallisesti. Jokainen vierailu Suomessa kirkasti miten loistavaa on, kun voi kulkea melkeinpä minne vaan ilman omaa autoa. Että täällä meillä on oikeasti mahdollisuus valita kestävämpiä tapoja liikkua.
Kun palasimme Suomeen ja muutimme Ouluun, päätimme jatkaa autottomuutta. Syynä ei ollut vain ilmasto, vaan myös talous: säästämme rahaa, kun emme käytä autoa. Nyt liikumme perheenä julkisilla, kävellen ja pyörällä. Pitkille lomareissuille matkustamme linja-autolla tai junalla ja vapaa-ajalla vietämme aikaa luonnossa.
Kokemukseni on, että julkisilla liikkuminen onnistuu Suomessa, kun hyväksyy, että se vie vähän enemmän aikaa ja joskus hyödyntää kimppakyytejä. Moniin paikkoihin pääsee lähelle julkisilla ja joskus viimeinen pätkä matkasta tarvitsee sopia jonkun toisen kanssa. Minulle iso etu julkisilla liikkumisessa on myös, että voin matkan aikana tehdä jopa täyden toimistopäivän. Se ei onnistuisi, jos ajaisin itse.
Toiseen asuntoon muuttaminen tulee ajankohtaiseksi varmaan muutaman vuoden sisällä, kun vanhempi lapsi muuttaa omilleen. Voisin jopa kuvitella muuttavani Mikon ja nuoremman lapsen kanssa silloin kimppa-asuntoon, jossa asuisi meidän lisäksemme vaikkapa toinen perhe. Silloin kaikilla asukkailla pitää olla selkeät tavat keskustella ja tehdä päätöksiä, jotta kaikilla on mahdollisuus tehdä itselle sopivia valintoja.
Ruoka aiheuttaa meillä eniten päästöjä. Meistä kolme syö kalaa ja kasvisruokaa ja yksi on sekasyöjä. Kasvis- ja vegaaniruoka on terveellistä ja parempaa ilmaston ja ympäristön näkökulmasta, mutta en millään haluaisi tinkiä juustosta! Kasvisruokakin maistuu niin hyvältä, kun sitä vähän höystää juustolla.
En varmaan koskaan täysin luovu juustosta, mutta sovimme Mikon kanssa, että yritämme korvata juuston nykyistä useammin kasviksilla. Opettelemme myös keittämään ja juomaan kahvia kohtuudella!
Kestävät valintamme, kuten autottomuus, säästävät rahaa. Tämän myötä säästyvää rahaa voisimme sijoittaa tukemaan kestävää kehitystä. Voisin sijoittaa vaikka uusiutuvaa energiaa edistäviin yrityksiin, tutkimukseen tai hankkeisiin jotka tukevat ilmastotyötä. Voisimme Mikon kanssa kysyä lisää vaikka pankiltamme ja selvittää sijoittamisen vihreyttä ja eettisyyttä.
Tulevaisuudessa voisimme hankkia vielä tarkemmin vain sitä mitä todella tarvitsemme. Olen esimerkiksi tähän mennessä päässyt hienosti paikasta toiseen ihan tavallisella pyörällä, joten eiköhän se riitä tulevaisuudessakin. Ekologinen kuluttaminenkin on vihreää sijoittamista.”
Päästöjen vähennys 2021-2030
Pia pienentää hiilijalanjälkeään eniten näillä teoilla:
- Hankkimalla tavaraa vain tarpeeseen ja kierrättämällä tarpeettoman -840 kg
- Sijoittamalla kestävistä elämäntavoista säästyneet rahat vihreästi -500 kg
- Muuttamalla kimppa-asuntoon -170 kg
Elämäntapamuutosten avulla Pia perheineen voi vähentää hiilijalanjälkeään 1,5 tonnilla per henkilö. Näin heidän hiilijalanjälkensä olisi 2,2 tonnia, eli jo alle 1,5 asteen ilmastotavoitteen vaatiman tason, joka on 2,5 tonnia.
Kirjailija ja metsänomistaja Jenni Räinä
"Yksilön hiilijalanjäljen pienentäminen on vähän kuin treenaisi maratonia varten: matkaa lisätään vähän kerrallaan. Viime kädessä vastuu ympäristökriisien ratkaisemisesta on kuitenkin kunnilla, yrityksillä ja päättäjillä”, sanoo kirjailija ja toimittaja Jenni Räinä. Hän on jo suojellut metsää, mutta voisi ryhtyä arkivegaaniksi ja tutustua vihreään sijoittamiseen.
Lähtötaso vuonna 2021:
40-vuotias Jenni Räinä asuu perheineen sähkölämmitteisessä omakotitalossa. Räinän perheeseen kuuluu kaksi pientä lasta, puoliso sekä kaksi kissaa. Vuonna 2021 Räinän perheen hiilijalanjälki on noin 5,1 tonnia per henkilö. Noin puolet heidän hiilijalanjäljestään aiheutuu asumiseen ja ruokaan liittyvästä kulutuksesta.
“Perheemme ottaa ilmaston huomioon jo nyt monessa arjen asiassa luonnonsuojelusta ruokavalioon. Emme ole esimerkiksi lentäneet lomille useampaan vuoteen, vaan suosineet kohteita joihin pääsee maata pitkin. Lentojen kanssa hiilijalanjälkeni olisi varmasti reilusti isompi. Lapsiperheen arkihässäkässä ei koko elämää voi kuitenkaan kerralla rysäyttää uusiksi. Onneksi kaikkea ei tarvitsekaan tehdä yhdellä kertaa. Ajattelen, että hiilijalanjäljen pienentäminen on vähän kuin treenaisi maratonia varten: matkan pituutta lisätään vähän kerrallaan.
Yksilöiden teot ovat tärkeitä, mutta minua kiinnostavat erityisesti suuret poliittiset linjaukset. Erityisesti metsät, niiden suojelu ja ekologisesti kestävät käsittelytavat ovat minulle sydäntä lähellä. Omistamme kahden siskoni ja äitini kanssa 30 hehtaaria metsää Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan rajalla. Metsä on monimuotoista ja vanhaa. Suojelun avulla vältimme palstan pirstaloitumisen tulevaisuuden perinnönjaoissa. Samalla hieno metsä ja hiilivarasto jatkaa eloaan tulevaisuudessakin.
Kotimme on elämäntilanteeseemme sopiva. Tarha- ja alakouluikäiset lapset ja kaksi kissaamme tarvitsevat tilaa temmeltää. Pystyisimme parhaiten vaikuttamaan asumisen päästöihin vaihtamalla sähkösopimuksen tuulisähköön, joka suurin piirtein nollaisi kotimme lämmityksestä aiheutuvat päästöt. Sanoisinkin, että teemme sen heti.
Vaikka pienemmin asuminen vähentäisi päästöjä, ei pienempään muuttaminen ole meillä ajatuksissa. Työskentelen kotona ja tarvisin oman työhuoneen, siis lisää tilaa. Sen sijaan ruokavalio on helppo ja konkreettinen asia, johon pureutua. Ruoan kotimaisuus on meille tärkeää. Kaupasta ostamme usein sesongissa olevia vihanneksia ja lähivesistöistä kalastettua kalaa.
Järvikalapuikot ovat arkemme peruspelastaja. Vaikka muut meillä ovat sekasyöjiä, vaihdoimme esimerkiksi kahvimaidon kokonaan kasvimaitoihin. Seuraavaksi voisin ehdottaa juuston korvaamista leivän päällä erilaisilla kasvislevitteillä, kuten hummuksella.
Olen itse pääasiassa kasvissyöjä, mutta syön myös maitotuotteita, kalaa ja kananmunia. Haluaisin syödä enemmän kotimaista vegaaniruokaa. Voisin ajatella ryhtyväni arkivegaaniksi viitenä päivänä viikossa. Parhaiten siirtymä varmaan onnistuu ajan kanssa, yksi tuoteryhmä kerrallaan.
Ekologiset valinnat on usein myös edullisia: vähemmän kuluttamista tarkoittaa vähemmän kulutusta. Jatkossa voisin ajatella näistä tulevien säästöjen sijoittamista vihreästi. Olen pohtinut sitä, että voisin irrottaa 50 euroa kuukaudessa vihreään sijoittamiseen. Haluan kyllä perehtyä vihreään sijoittamiseen enemmän ennen kuin lähden sijoittamaan rahaa kestävää kehitystä edistäviin rahastoihin tai yrityksiin.
Ilmastonmuutoksen hillitsemisessä yksilön teot kantavat vain tiettyyn pisteeseen asti. Vastuu muutoksen mahdollistamisesta on kuitenkin minusta ennen kaikkea kaupungeilla, seurakunnilla ja julkisilla toimijoilla. Aikamme ympäristökriisien tulee näkyä vahvemmin julkisessa toiminnassa.”
Päästöjen vähennys 2021-2030
Jenni pienentää hiilijalanjälkeään eniten näillä teoilla:
- Vaihtamalla tuulisähköön -780 kg
- Ryhtymällä vegaaniksi viitenä päivänä viikossa -660 kg
- Sijoittamalla kestävistä elämäntavoista säästyneitä rahoja vihreästi -500 kg
Elämäntapamuutosten avulla Jenni perheineen voi vähentää hiilijalanjälkeään 2,3 tonnilla henkilöä kohden. Näin heidän hiilijalanjälkensä olisi 2,8 tonnia, eli jo hyvin lähellä 1,5 asteen ilmastotavoitteen vaatimalla tasolla.
Älyratkaisuista kiinnostunut dosentti Ville-Valtteri Visuri
“Pelkästään sähköautoon vaihtaminen ja lentämisen vähentäminen melkeinpä puolittavat hiilijalanjäljen,” pohtii terästeollisuudessa tutkimus- ja kehityspäällikkönä työskentelevä Ville-Valtteri Visuri. Hän voisi vähentää päästöjään entisestään muuttamalla energiatehokkaaseen puutaloon ja matkustamalla useammin maata pitkin.
Lähtötaso vuonna 2021
34-vuotias Ville-Valtteri Visuri asuu Oulussa vaimonsa Paulan kanssa kerrostaloasunnossa. Visuri työskentelee tutkimus- ja kehityspäällikkönä terästeollisuudessa sekä osa-aikaisena yliopistotutkijana ja dosenttina. Vuonna 2021 hänen hiilijalanjälkensä on 12,9 tonnia. Suurimmat päästöt aiheutuvat työmatka-autoilusta sekä vapaa-ajan vietosta ja lomailusta, jotka vastaavat noin 60:ta prosenttia hiilijalanjäljestä.
“Luotan siihen, että teknologian avulla päästöt vähenevät radikaalisti tulevaisuudessa. En tosin tiedä, riittääkö teknologia yksin vähentämään päästöjä Suomen kaltaisessa maassa. Täällä on kylmä ilmasto, pitkät etäisyydet ja korkea elintaso, minkä vuoksi kulutamme ja liikumme paljon verrattuna muihin maihin. Suomalaisten elämäntapojen peruskuorma ilmastolle on niin iso, että meidän täytyy myös muuttaa kulutustottumuksia.
Puolisoni ja minä olemme syöneet jo jonkin aikaa riistaa ja jonkin verran villikalaa. Isäni metsästää ja vaimo tykkää kalastaa. Ruokavalio vaikuttaa hiilijalanjälkeen, mutta niin vaikuttaa autoilukin. Meille oli merkittävää luopua toisesta autostamme. Pärjäämme yhdellä autolla, kun voimme kulkea junalla toiselle paikkakunnalle tarpeen tullen. Työni vuoksi joudun kulkemaan esimerkiksi Oulun ja Helsingin väliä tasaisin väliajoin. Matkustan junalla lentokoneen sijaan aina, kun se on mahdollista.
Asumme kerrostalossa, eli emme voi tehdä valtavia muutoksia asumisen päästöihin. Mutta suunnittelemme seuraavan 10 vuoden aikana ostavamme itsellemme kodiksi A-energialuokan puutalon, missä voisimme tehdä suuria muutoksia. Voisimme esimerkiksi alkaa tuottaa sähköä aurinkopaneeleilla ja lämmittää vettä aurinkokeräimellä.
Älyratkaisuilla voisi automatisoida asumisen päästösäästöt. Kulutusta voisi optimoida energiatehokkailla kodinkoneilla sekä että säästävillä suihkupäillä ja hanoilla. Samalla voisimme seurata veden ja sähkön kulutusta tarkemmin, kun älyratkaisuista kertyy monipuolista dataa. Voisimme myös kannustaa vanhempiani vuokraamaan mökkiään muille silloin, kun kukaan perheestä ei siellä itse mökkeile. Vuokraamisesta koituisi toki vähän lisävaivaa. Sähköauto on kallis hankinta, mutta sillä saa aikaan suurimman positiivisen ympäristövaikutuksen verrattuna muihin meille sopiviin kestäviin tekoihin.
Toinen tapa pienentää ajamisen hiilijalanjälkeä olisi tehdä etätöitä päivä tai kaksi viikossa tulevaisuudessakin. Näin ajaisin viikottain kymmeniä kilometrejä nykyistä vähemmän. Lyhyet matkat kotoa asioille voisin pyöräillä. Voisin hankkia tai lainata lähitulevaisuudessa kuormapyörän, jotta isommatkin kauppareissutkin hoituisivat polkemalla.
Vapaa-ajalla ja lomilla taas voisimme vähentää päästöjä liikkumalla maata pitkin lentämisen sijaan. Pidämme vaimoni kanssa lomailusta Keski-Euroopassa. Voisimme tulevaisuudessa lähteä sinne laivalla tai junalla, jos yhteydet olisivat nopeammat kuin ne ovat nyt.
Mieluusti tekisin päästövähennykset muuten kuin ruokavaliota muuttamalla. Voisimme kuitenkin tehdä pieniä kompromisseja. Voisimme varmasti myös syödä kasvisruokaa esimerkiksi kolmena päivänä viikossa. Onneksi hiilijalanjälkeni melkein puolittuu jo silloin, kun vaihdan polttomoottoriauton sähköautoon ja matkustan vähemmän lentokoneella.
Mielestäni on tärkeää puhua myös siitä, miten päästöjä voisi vähentää työyhteisöissä. Ennen on saatettu liiankin helposti lähteä työmatkalle ulkomaille. Olisi tärkeää todella harkita, milloin kannattaa matkustaa ulkomaille ja milloin riittää, että osallistuu seminaariin tai konferenssiin etäyhteydellä.”
Päästöjen vähennys 2021-2030
Ville-Valtteri pienentää hiilijalanjälkeään eniten näillä teoilla:
- Vähentämällä lentämistä -1600 kg
- Vaihtamalla sähköautoon -1200 kg
- Muuttamalla A-energialuokan puutaloon -1000 kg
Elämäntapamuutosten avulla Ville-Valtteri puolisoineen voi vähentää hiilijalanjälkeään 7,7 tonnilla henkilöä kohden. Näin heidän hiilijalanjälkensä olisi 5,2 tonnia, eli yli puolet pienempi kuin vuonna 2021.
