Turvesoiden ennallistaminen
Ajankohtaista
TUPAS-hankkeen ennallistamisen ja kestävän jatkokäytön toteutussuunnitelmat entisille turvetuotantoalueille Turvesuolla, Miehonsuolla ja Haarasuolla Sanginjoen valuma-alueella sekä Ahvensuolla Iijoen valuma-alueella ovat valmistuneet. Toteutussuunnitelmien pohjalta myös ensimmäinen pilottikosteikko Turvesuolla on toteutettu.
Tutustu tarkemmin ennallistamisen ja kestävän jatkokäytön toteutussuunnitelmiin
Tutustu tarkemmin Turvesuon pilottikosteikkoon
Kosteikko sijaitsee entisellä turvetuotantoalueella Turvesuolla Sanginjoen valuma-alueella. Kosteikko toteutettiin padottamalla lohkon 3 laskuoja sekä ohjaamalla kosteikolle kahden johdeojan kautta lisää vesiä ulkopuoliselta valuma-alueelta, joka on kooltaan 247 hehtaaria koostuen ojitetuista soista ja metsistä. Rakentamisen yhteydessä parannettiin kosteikon reunalla olevaa patopengertä ja siinä sijaitsevaa ylivirtausuomaa sekä korotettiin viereistä metsäautotietä. Kosteikon suunniteltu pinta-ala on 4,7 ha, keskisyvyys 0,54 m, tilavuus 25 380 m3 ja veden viipymä 31 h. Kokonaispinta-ala vettyvine vaihettumisvyöhykkeineen on 5,7 ha.
Kosteikko toimii hyvänä vesien suojelurakenteena. Se leikkaa valuma-alueelta tulevia virtaamia varastoimalla vettä, jonka seurauksena valuma hidastuu, haihdunta kasvaa, suon vesitilavuus ja varastointikyky kasvavat sekä pohjaveden pinta nousee. Kosteikko pidättää kiintoainetta ja valumavedet puhdistuvat fysikaalisten, biologisten tai geokemiallisten prosessien avulla. Kosteikon rakentamisella myös alueen luonnon monimuotoisuus kasvaa, eliö- ja kasvilajien kirjo runsastuu ja monipuolistuu sekä vesilintujen ja vesikasvien elinympäristöt laajenevat. Lisäksi kosteikolla on positiivinen vaikutus ilmastopäästöihin vähentämällä turvetuotantoalueelta ilmaan vapautuvan hiilidioksidin määrää, sillä turpeen jäädessä vedenpinnan alle, sen hajoaminen lakkaa.
Pilottikosteikon ilmasto- ja vesistövaikutuksia seurataan parin vuoden ajan Syke:n Enari-hankkeessa ja Oulun yliopiston Kestävää kasvua Pohjois-Pohjanmaalle – vihreän siirtymän seurantajärjestelmä -hankkeessa. Oulun kaupungin toimesta tehdään vesistön happamuusmittauksia sekä seurataan luonnon monimuotoisuuden kehittymistä.
Turvesuon pilottikosteikko
Tapahtumat
Olemme mukana Sanginjoen nuorisoseurantalolla, Sanginjoentie 1304, torstaina 28.11.2024 klo 17-19 pidettävässä tilaisuudessa kyläläisille. Pikkujoulukahvien merkeissä aiheena ovat Valojuhlan palaute ja TUPAS-hankkeen toteutussuunnitelmat entisille Turvetuotantoalueille. Tervetuloa keskustelemaan ja antamaan palautetta suunnitelmista!
TUPAS-hankkeessa tehtyihin kestävän jatkokäytön toteutussuunnitelmiin entisillä turvetuotantoalueilla (Sanginjoen valuma-alueen Turvesuolla, Miehonsuolla ja Haarasuolla) voit tutustua Valojuhlassa 17.11.2024 klo 12-16 Loppulassa, Sanginjoentie 1101, 90660 Oulu.
Turvetuotannosta kohti kestävää jatkokäyttöä - Oulun kaupungin ratkaisuja alueiden maankäyttöön - yleisötilaisuus järjestettiin 19.9.2024 klo 17.30-19.30 Oulun yliopiston Linnanmaan kampuksen Telluksen stagella. Yleisötilaisuuden esitykset olivat esillä nettisivulla kaksi viikkoa. Sen jälkeen niitä voi kysyä projektipäälliköltä.
Taustaa
Turvetuotannossa olleita alueita tulee lähivuosien aikana poistumaan tuotannosta ja palautumaan takaisin maanomistajille. Näiden alueiden ennallistaminen ja muu jatkokäyttö tulee suunnitella kestävästi, jotta alueiden ilmastopäästöt saadaan hallintaan. Kestävästi toteutetulla jatkokäytöllä voi olla myös positiivinen vaikutus alueiden ja niiden lähialueiden luonnon monimuotoisuuteen.
TUPAS-hanke
Oulun kaupungin omistamalla alueella on käynnistynyt Turvetuotannosta poistuvien alueiden ennallistaminen ja kestävä jatkokäyttö-TUPAS -hanke. Hanke toteuttaa Oulun kaupunkistrategiaa 2030 ja ympäristöohjelmaa, tukee niiden ympäristövastuullisuuden sekä luonnon monimuotoisuuden turvaamisen ja ennallistamisen tavoitteita sekä edistää hiilineutraalille kaupungille asetun päämäärän saavuttamista.
TUPAS-hankkeen tavoitteena on tuottaa kestävä toimintamalli turvetuotannosta palautuvien alueiden ennallistamiseen ja kestävän jatkokäytön suunnitteluun, eri jatkokäyttövaihtoehtojen vertailuun ja arvottamiseen sekä eri sidosryhmien tiedottamiseen, osallistamiseen ja yhteistoiminnan tukemiseen.
Varsinaisten ennallistamistöiden toteutuksesta saadaan uutta tietotaitoa ja kokemusta niin kaupunkiorganisaation rakennuttajille ja tilaajille kuin paikallistason toimijoille, kuten urakoitsijoille.
Hankkeessa toteutettavat ennallistamiskohteet toimivat myös erittäin tärkeinä tutkimuskohteina ilmastopäästöjen, vesistövaikutusten ja luonnon monimuotoisuuden palautumisen osalta. Tutkimustietoa tuottavat TUPAS-hankkeeseen liittyvät tutkimuslaitosten JTF-rahoitteiset hankkeet.
Hankeviestintä (videomateriaali, uutiset, somejutut, yleisötilaisuudet, maastoretki, tiedepolku) tuottaa tietoa turvetuotannon historiasta, tapahtuvasta rakennemuutoksesta, nykyisestä ennallistamisvaiheesta sekä kestävästä jatkokäytöstä. Viestintämateriaali suunnataan koulujen, oppilaitosten, alueella matkailevien, sidosryhmien ja kaikkien kuntalaisten käyttöön.
TUPAS-hanke vaihe 1
Hankkeen vaiheessa 1 vuonna 2024 tuotetaan ennallistamis- ja jälkikäyttösuunnitelmat neljälle eri turvetuotantoalueelle:
- Sanginjoen valuma-alueella sijaitseville Turvesuolle, Miehonsuolle ja Haarasuolle sekä
- Iijoen valuma-alueella sijaitsevalle Ahvensuolle.
Suunnittelu toteutetaan kokonaisvaltaisesti valuma-aluelähtöisenä suunnitteluna, jossa jokaiselle lohkolle/osa-alueelle valitaan ko. alueen maaperän ja topografian osalta paras jatkokäyttömuoto. Suunnittelussa huomioidaan myös turvetuotannon ympäristölupiin, toiminnan päättämiseen sekä näiden rauettamiseen liittyvät vaatimukset. Mahdollisia ennallistamistoimia ja jatkokäyttömuotoja ovat esimerkiksi turvesuon ennallistaminen, vettäminen, kosteikot, kosteikkoviljely tai muu viljely, metsitys, energiapaju tms., aurinkoenergiatuotanto, retkeilyrakenteet jne.
Vaiheessa 1 toteutetaan Turvesuolle myös ennallistamispilotti, jossa ennallistetaan vettämällä/kosteikkona yksi noin 5 hehtaarin kokoinen alue, jonka vaihettumisvyöhykkeen ja välittömän lähialueen arvioidaan olevan noin 10 hehtaaria.
Hankkeen ensimmäiseen vaiheeseen on saatu Euroopan unionin osarahoitus (JTF-rahoitus Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskus).
TUPAS-hanke vaihe 2
Hankkeen vaiheessa 2 on tarkoitus ennallistaa ja/tai kunnostaa kestävän jatkokäytön piiriin noin 150 hehtaaria entisiä turvetuotantoalueita vaiheessa 1 toteutettujen suunnitelmien ja kustannusarvioiden pohjalta. Toimenpiteitä kohdennetaan myös virkistyskäyttö- ja opetusrakenteiden ja materiaalien toteutukseen.
Toisen vaiheen arvioitu toteutusajankohta on 2025-2027 ja sille haetaan rahoitusta erikseen.
Lisätietoja hankkeesta
- Juha Peuraniemi, vastuullinen johtaja
- Mervi Uusimäki, projektipäällikkö
- Satu Pietola, ympäristöasiantuntija
Sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi(at)ouka.fi.
Turvesuon, Miehonsuon ja Haarasuon sijainti Sanginjoen valuma-alueella.
Ahvensuon sijainti Iijoen valuma-alueella.
Sivun lyhytosoite https://www.ouka.fi/turvesoiden-ennallistaminen.
