Suurten kaupunkien henkilöstön ympäristöasenteita selvitettiin – jätteet ja luonnonsuojelu askarruttavat Oulussa
Helsinki, Espoo, Kauniainen, Oulu, Tampere, Turku ja Vantaa toteuttivat tammikuussa 2025 yhteisen selvityksen kaupunkien työntekijöiden ympäristöasenteista ja -tietoisuudesta. Kyselyssä selvitettiin asenteiden lisäksi ympäristö- ja ilmastoasioiden huomioimista omassa työssä sekä niiden toteutumista kaupungin toiminnassa. Tätä ennen vastaava kysely on tehty vuosina 2018, 2011 ja 2007. Kaupunkikohtaiset vastausprosentit vaihtelivat 5–18 prosenttiyksikön välillä. Oulussa kyselyyn vastasi 1024 henkilöä, ja vastausprosentti oli 13,6.
"Henkilöstön ympäristöasenteiden ja -ajatusten selvittäminen säännöllisesti antaa arvokasta tietoa kaupunkien ympäristö- ja ilmastotyöhön ja ekotukitoiminnan kehittämiseen,” kertoo ympäristöjohtaja Leena Tuuri.
Tulosten perusteella työntekijät ovat laajasti huolissaan ympäristö- ja ilmastoasioista. Talouden muutokset ja kasvanut yleinen epävarmuus heijastuvat vastauksissa. Esimerkiksi samanaikainen luonnon monimuotoisuuden turvaaminen ja taloudellinen kasvu nähdään epävarmempana verrattuna vuoden 2018 tuloksiin. Kasvanut tietoisuus ympäristö- ja ilmastoasioista sekä medianäkyvyys osaltaan lisää myös työntekijöiden odotuksia kaupunkiorganisaatioiden toimintaa kohtaan.
Työntekijät tekevät ympäristön huomioivia valintoja arjessa ja työpaikalla
Työntekijät kokevat tekevänsä hyvin ympäristön huomioivia valintoja arjessaan. Eniten suositaan toimintatapoja, joilla on positiivisia taloudellisia vaikutuksia, kuten ruokahävikin synnyn välttäminen ja energiansäästö kotona. Kasvispohjaisten ruokien käyttö on myös lisääntynyt. Lajittelu ja energiansäästötoimenpiteet, kuten näyttöjen ja koneiden sammuttaminen, toteutuvat hyvin työpaikoilla.
Kulkemismuodoissa on kaupunkien välillä selkeitä eroja. Monessa kaupungissa työntekijät liikkuvat edelleen työpaikalleen autolla, erityisesti Espoossa ja Oulussa. Kestävien liikkumismuotojen käyttö on kuitenkin lisääntynyt ja yleensä autoilevien määrä on laskenut myös Oulussa. Joukkoliikennettä ja muita kestäviä kulkutapoja, kuten pyöräilyä ja kävelyä, hyödynnetään aktiivisesti. Esimerkiksi Helsingissä lähes 60 prosenttia vastaajista kulkee työmatkansa yleensä aina joukkoliikenteellä.
Työntekijät toivovat lisää osallistumismahdollisuuksia
Työntekijät näkevät kehitettävää kaupunkien ympäristö- ja ilmastotyön edistämisessä. Tulosten perusteella erityisesti ympäristö- ja ilmastoasioista tiedottamista sekä työntekijöiden osallistamista mm. ilmasto- ja ympäristöohjelmien valmisteluun tulisi lisätä. Helsingissä ja Vantaalla ympäristö- ja ilmastoasioiden näkyminen valmistelussa ja päätöksenteossa sekä johdon sitoutuminen ympäristö- ja ilmastotyöhön nähdään parhaimpana. Kaupunkien välillä oli väittämien osalta kuitenkin vain pieniä eroja.
Vain puolet kaupunkien vastaajista kokee, että he voivat työtehtäviensä kautta vaikuttaa positiivisesti ympäristön tilaan. Eniten henkilöstö kokee pystyvänsä vaikuttamaan jätteiden lajitteluun sekä sähkönkulutukseen. Ekotukitoiminta on esimerkki toiminnasta, jonka kautta henkilöstö voi konkreettisesti vaikuttaa työpaikan ympäristötyöhön. Toiminta auttaa myös henkilöstöä tunnistamaan työpaikkansa ympäristövastuullisuuden edistämiskeinoja.
Tuloksista ei voida suoraan päätellä, kohdistuuko vastaajien arvio kokonaisuudessaan kaupungin ympäristö- ja ilmastoasioihin vai toiminnan näkyvyyteen sekä henkilöstön osallistamiseen tämän työn edistämisessä. Ympäristö- ja ilmastotyön näkyväksi tekeminen eri toimiala- ja työyksikkötasoilla lisää toimenpiteiden ja tavoitteiden tunnistamista sekä työntekijöiden vaikuttamismahdollisuuksia.
Oulussa toivotaan ratkaisuja luonnonsuojeluun ja tiivistyvän kaupunkirakenteen yhteensovittamiseen
Selvityksessä oli mukana myös kaupunkikohtaisia kysymyksiä. Oulussa kysyttiin ympäristöohjelman tunnettuudesta, ympäristöasioiden edistämiseen liittyvistä tuen tarpeista ja esteistä sekä mielipidettä siihen, mihin kaupungin tulisi ympäristötyössä lähivuosina keskittyä. Oulun kaupungin ympäristöohjelma on yksi kaupunkistrategian toteuttamisohjelmista. Ympäristöohjelma tunnetaan pääasiassa hyvin tai jonkin verran, kuitenkin lähes joka kolmannes vastaajista ei tunne ympäristöohjelmaa ollenkaan.
Oulun vastaajat toivovat eniten tukea jätteiden määrän vähentämiseen, jätteiden lajitteluun ja kierrätykseen sekä ympäristönäkökohtien huomioimiseen hankinnoissa. Suurimmaksi esteeksi ympäristöasioiden huomioon ottamiselle työyhteisöissä arvioitiin liian ylätasolla oleva strategia. Myös ajanpuute, ympäristöasioiden epäonnistunut integroituminen muuhun työhön ja ylimmän johdon sitoutuminen koettiin haasteina. Avoimissa vastauksissa toivottiin erityisesti konkretiaa ympäristö- ja ilmastotyöhön.
Tärkeimmiksi kehittämiskohteiksi työntekijät arvioivat luonnonsuojelun ja luontokadon torjumisen, ilmastonmuutoksen hillinnän ja siihen sopeutuminen sekä tiivistyvän kaupunkirakenteen ja luonnonympäristön yhteensovittamisen. Avoimissa vastauksissa kiitosta saivat erityisesti kestävän liikkumisen edistäminen ja ympäristökasvatus. Ympäristö- ja ilmastoasioista tiedottamista kuntalaisille ja henkilöstölle toivottiin kuitenkin tehostettavan.
Tutustu tarkemmin raportin tuloksiin: Henkilöstön ympäristöasenteet ja -toiminta kaupunkiorganisaatioissa II