Rakentajat Asuntomessuille Oulussa on valittu – tällaisia messukoteja nähdään vuonna 2025
Yhdyskuntalautakunta on tehnyt päätöksensä pientalorakentajista tulevalle asuntomessualueelle Ouluun. Lehtokylän pientaloalueella tullaan näkemään raikkaita ja moderneja tulkintoja vanhasta huvilakulttuurista. Myös messuteemat eli kestävyys, digitaalisuus ja yhteisöllisyys korostuvat rakentamisessa. Suurin osa pientalokohteiden rakentajista aikoo muuttaa itse alueelle, mutta muutamia kohteita on myös tulossa myyntiin messujen jälkeen.
Oulun yhdyskuntalautakunnan päätöksen 18.4.2023 mukaisesti vuoden 2025 asuntomessualueelle nousee monimuotoista pientaloasumista.
Tuleviksi asuntomessujen pientalokohteiksi Ouluun valittiin 17 omakotitaloa, viisi miniomakotitaloa ja kaksi usean pientalon kokonaisuutta. Suurin osa messuhankkeista rakennetaan nimetyille perheille tai usean perheen yhteisöille.
Tonteille valittiin myös messujen jälkeen myyntiin tulevia kohteita, joihin kuuluu näillä näkymin kaksi persoonallista miniomakotitaloa, kaksi erisuuruista hirsitaloa sekä kaksi usean pientalon kokonaisuutta. Myytävien talojen ja huoneistojen ennakkomarkkinointi alkaa suunnittelun edetessä.
Hakemusten arvioinnissa painotettiin suunnitelmien arkkitehtonista laatua sekä niiden muodostamaa kaupunkikuvallista kokonaisuutta.
”Haastavasta taloustilanteesta huolimatta Oulun messutonteille tuli runsaasti laadukkaita hakemuksia ja kaikki rakentajat löydettiin jo ensimmäisellä hakukierroksella. Se on todella merkittävä asia ja puhuu omaa kieltään Oulun ja Asuntomessujen vahvasta vetovoimasta”, sanoo Suomen Asuntomessujen toimitusjohtaja Anna Tapio.
Minkälaisia rakennushankkeita valittiin asuntomessukohteiksi ja miten suunnitelmissa kuvattiin asuntomessuteemojen hyödyntämistä rakentamisessa ja pihasuunnittelussa?
Modernia kaupunkihuvilatunnelmaa
Lehtokylän pientaloalueelle haettiin raikkaita ja moderneja tulkintoja Hietasaaren vanhasta huvilakulttuurista. Kaupunkihuvilatunnelmaa ilmenee tulevissa asuntomessukohteissa erityisesti puuarkkitehtuurin, suojaisten pihapiirien sekä runsaan kasvillisuuden ja pienviljelyn keinoin. Useissa kohteissa rakennusmateriaaliksi on valittu teollinen hirsi, vaikka joukkoon mahtui myös pari kivirakenteista taloa.
Vihreät ja vehreät pihat toteutetaan harmonisesti suhteessa tonteilta avautuviin puisto- ja metsäalueisiin. Huvilakulttuurin hengessä kodeissa ja toiminnallisilla pihoilla panostetaan rentoon tunnelmaan sekä vapaa-ajan ja puutarhajuhlien viettoon suuremmallakin joukolla.
Arkkitehtuuriltaan ryhdikäs ja materiaalivalinnoiltaan korkeatasoinen tiilikuorimuurattu CLT-talo edustaa vehreää kaupunkiasumista. Havainnekuva: Arkkijussi Oy.
Ilmastoystävällistä asumista ja älykoteja
Asuntomessutaloissa pyritään ekologiseen asumiseen puurakentamisen ohella myös digitaalisin keinoin. Koteihin on suunniteltu laajasti älykästä automaatiota sekä siihen liittyviä anturointeja ja kulutuksen seurantaa. Energiatehokkuuden ohella digitaalisin ratkaisuin tuodaan koteihin turvallisuutta, älykästä valaistusta ja äänentoistoa sekä arjen toimintojen automatisointia.
Lämmönlähteinä korostuvat kaukolämpö ja erilaiset lämpöpumppuratkaisut. Myös aurinkopaneelien ja/tai -keräimien käyttö on huomioitu ansiokkaasti. Muutamiin hankkeisiin on tulossa jopa tonttikohtaista tuulivoimaa, viilennystä tai jäähdytystä sekä energian varastointia akkuratkaisuilla.
Suunnitelmista nousee vahvuutena esiin myös rakentamisesta aiheutuvan hiilijalanjäljen pienentäminen. Hiilijalanjäljen pienentäminen huomioidaan suunnitelmissa esimerkiksi rakennusmateriaalien kierrätettävyydellä ja kierrätysmateriaalien hyödyntämisellä rakentamisessa ja kotien sisustamisessa.
Monissa tilaratkaisuissa huomioidaan myös asuntojen muunneltavuus ajan myötä muuttuvien tarpeiden mukaan.
Veistoksellinen puutalo on arkkitehtonisesti korkealaatuinen ja yksi alueen esimerkkikohteista, joka mahdollistaa sähkön tuotannon ja kulutuksen ohjauksen monipuolisin digiratkaisuin. Havainnekuva: Arkkijussi Oy.
Yhteisöllistä rakentamista ja asumista
Asuntomessualueelle toteutetaan kolme ryhmärakentamishanketta, jossa kahden tai useamman perheen tiimi suunnittelee ja rakentaa itselleen erillistalojen kokonaisuuden. Yhteisöllisellä asumisella tavoitellaan helpompaa arkea ja parempaa elämänlaatua.
Yhteistyössä toteutettavat asuinrakennukset jakavat keskenään yhteisiä tiloja, laitteita ja harrastusvälineitä sekä piha-alueita ja mahdollistavat näin aiempaa yhteisöllisempää ja jakamistalouden mahdollistavaa elämäntapaa. Yhteiskäyttötiloja suunnitellaan esimerkiksi vieraiden majoittamiseen, etätyöskentelyyn, puu- ja käsitöiden harrastamiseen ja juhlien järjestämiseen.
Neljän erillistalon muodostama yhteisrakennushanke on malliesimerkki arkkitehtonisesti hallitusta kokonaisuudesta, joka muodostaa messutavoitteiden mukaisen elävän ja yhteisöllisen pihapiirin. Havainnekuva: Arkkitehtitoimisto Takkunen.
Arkkitehtonisesti ilmeikäs kivirakenteinen talo hyödyntää tontin suistonäkymät täysimääräisesti. Havainnekuva: Studio Rosberg.
Tonttien rakentaminen voi alkaa heinäkuussa 2023
Pientalokohteiden tonttivalinnat saavat lainvoiman toukokuun 2023 puolen välin tienoilla. Valitut tontinsaajat kehittävät hakuvaiheen luonnossuunnitelmiaan tiiviissä yhteistyössä Oulun kaupungin ja Suomen Asuntomessujen asiantuntijoiden kanssa.
”Hakemusten laadukkaista suunnitelmista näkyi rakennuttajien arvostus aluetta kohtaan. Suunnitelmien perusteella Lehtokylään näyttää muodostuvan kaupunkikuvallisesti vaihteleva ja yhteisöllinen asuinalue, joka sallii erilaisten asumistoiveiden toteuttamisen hyvässä yhteishengessä. Jatkosuunnittelun aikana alueesta hiotaan entistä eheämpi kokonaisuus suunnittelijoiden ja rakennuttajien yhteisissä korttelikokouksissa” sanoo Asuntomessujen Oulussa 2025 projektipäällikkö Anu Montin.
Tonttien rakentaminen alkaa aikaisintaan 1.7.2023 ja rakennuslupa on jätettävä sisälle viimeistään 31.12.2023. Messukotien rakentaminen alkaa viimeistään maalis-huhtikuussa 2024. Messukohteet valmistuvat toukokuussa 2025.
Tutustu otteeseen messuhankkeista. Huomioi, että kaikki valitut pientalokohteiden suunnitelmat ovat vasta luonnostasoisia. Lisäksi osa suunnitelmista on laadittu alun perin eri tontille, jolle yhdyskuntalautakunta on ne valinnut. Luonnostasoisia suunnitelmia kehitetään jatkosuunnittelussa rakennusvalvonnan ohjauksessa.
Messualueen rakentaminen aloitetaan puuston poistamisella. Lisätietoa 19.4. julkaistussa uutisessa.