Oulun ilmanlaatu oli valtaosin hyvä vuonna 2024
Vuonna 2024 ilmanlaatu oli Oulussa valtaosin hyvä. Ilmanlaatua mitataan Oulussa kolmella kiinteällä mittausasemalla. Keskustan asema kuvastaa ilmanlaatua vilkkaassa liikenneympäristössä kaupungin keskustassa. Pyykösjärven aseman mittaustulokset edustavat ilmanlaatua keskustan ulkopuolisilla asuntoalueilla. Nokelassa seurataan Nuottasaaren teollisuusalueen ilmapäästöjä. Mitattavia suureita ovat typpidioksidi (NO2), hengitettävät hiukkaset (PM10), pienhiukkaset (PM2,5), otsoni (O3) ja haisevat rikkiyhdisteet (TRS).
Ilmanlaatu luokiteltiin hyväksi tai tyydyttäväksi keskustassa 97 % (84 % hyvä, 13 % tyydyttävä) ja Pyykösjärvellä 98 % (91 % hyvä, 7 % tyydyttävä) koko vuoden tunneista. Huonot ja erittäin huonot ilmanlaatutilanteet johtuivat pääosin katupölystä. Helmikuussa typpidioksidi aiheutti yhden huonon ilmanlaadun tunnin. Huonoja tai erittäin huonoja ilmanlaatutilanteita oli keskustassa yhteensä 26 tuntia ja Pyykösjärvellä 2 tuntia.
Ilman epäpuhtauksien leviämiseen ja esiintymiseen ilmassa vaikuttaa vallitseva säätilanne. Sää vaikuttaa ilmanlaatuun joko heikentävästi tai puhdistavasti. Esimerkiksi sateet ja sumupilvet puhdistavat ilmaa. Heikkotuulisissa tilanteissa esimerkiksi liikenteen päästöt eivät pääse sekoittumaan, vaan kerääntyvät päästölähteiden lähelle. Vuonna 2024 tammikuu oli selvästi keskimääräistä kylmempi ja maaliskuu puolestaan keskimääräistä lauhempi. Lämpötila oli toukokuusta joulukuulle keskiarvoa korkeampi. Syksyllä talven ja lumipeitteen tuloa saatiin odottaa. Marras-joulukuun lumiolot olivat vaihtelevat. Lunta satoi, mutta se suli pois tai jäätyi. Kelit olivat liukkaat.
Typpidioksidipitoisuudet vuosien 2021–2023 tasolla
Typpidioksidin vuosikeskiarvon kehitys on ollut keskustassa selkeästi laskusuuntainen ja Pyykösjärvellä lievästi laskusuuntainen. Typpidioksidin vuosikeskiarvon raja-arvo ja WHO:n ohjearvo alitettiin Pyykösjärvellä vuonna 2024. Keskustassa raja-arvo alitettiin, mutta WHO:n ohjearvo ylitettiin. Pitoisuudet ovat viimeisen viiden vuoden aikana olleet selvästi aikaisempia pienemmät.
Vuonna 2024 WHO:n vuorokausiarvon ohjearvo ylittyi keskustassa 39 kertaa ja Pyykösjärvellä 18 kertaa. Vuorokausiarvolle ei ole annettu raja-arvoa. Tuntiarvojen osalta molempien mittauspisteiden tulokset alittavat raja-arvon ja WHO:n ohjearvon.
Kehitys on ollut Keskustassa selkeästi laskusuuntainen ja Pyykösjärvellä lievästi laskusuuntainen. Vuosikeskiarvot Keskustassa ja Pyykösjärvellä ovat olleet selvästi alle raja-arvon. WHO:n ohjearvo on alitettu Pyykösjärvellä jo vuodesta 2020 lähtien. Keskustassa vuosikeskiarvo ylittää WHO:n ohjearvon.
Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet viime vuosien tasolla
Ensimmäiset katupölykauden korkeat pitoisuudet mitattiin keskustassa jo maaliskuussa. Katupölykausi jakautui maalis-toukokuulle. Pyykösjärvellä ei mitattu korkeita pitoisuuksia katupölykauden aikana. Keskustassa hengitettävien hiukkasten pitoisuudet olivat hieman korkeampia kuin Pyykösjärvellä kokovuonna. Maalis-toukokuun lisäksi hengitettävien hiukkasten pitoisuudet kohosivat myös joulukuussa, jolloin liukkaat kelit aiheuttivat hiekoitustarvetta ja sen seurauksena ilmanlaadun heikkenemistä.
Keskustassa ja Pyykösjärvellä vuosikeskiarvot olivat viime vuosien tasolla. Vuosikeskiarvot alittivat raja-arvon ja myös WHO:n tiukemman ohjearvon. Vuorokausiraja-arvon ylityksiä mitattiin keskustassa kolme (3) kappaletta. Pyykösjärvellä ylityksiä ei tapahtunut. Vuorokausiraja-arvo sallii 35 ylitystä vuoden aikana.
Kehitys on ollut lievästi laskusuuntainen. Vuosikeskiarvot Keskustassa ja Pyykösjärvellä ovat olleet selvästi alle raja-arvon. WHO:n ohjearvo on alitettu jo vuodesta 2008 lähtien.
Otsonipitoisuuden liukuva 8 tunnin keskiarvo ylittyi kerran
Vuonna 2024 otsonin vuorokauden korkein liukuva kahdeksan tunnin keskiarvo oli 121,4 µg/m3. Otsonin pitkän ajan tavoitearvo 120 µg/m3 ylitettiin yhden (1) kerran. Otsonin pitkän ajan tavoitearvo on ylitetty myös vuosina 2014, 2019 ja 2023.
Otsoni ei ole päästö, vaan sitä muodostuu auringonvalon vaikutuksesta hapen, typen oksidien ja hiilivetyjen välisissä reaktioissa. Otsonin taustapitoisuus on luonnostaan suuri (mm. kulkeutuminen ylempää ilmakehästä) ja sitä esiintyy ilmassa, vaikka auringonvaloa ei olisi tarjolla. Otsonia myös kulkeutuu Suomeen kauempaa Keski- ja Etelä-Euroopasta, missä olosuhteet sen muodostumiselle ovat otollisemmat.
Haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet pieniä
Haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet ja hajutunnit olivat mittausten mukaan vähäisiä vuonna 2024. Hajutunteja esiintyi kymmenen (10) kappaletta. Vuosiin 2021 ja 2022 verrattuna hajutunnit vähenivät merkittävästi, koska Nuottasaaren uuden selluprosessin käyttöönottoon liittyneet ongelmat on saatu ratkaistua.
Kuvassa pylväskaavio haisevien rikkiyhdisteiden hajutuntien määrästä vuodesta 1980 lähtien. Hajutunnit ovat vähentyneet merkittävästi sitten 1980-luvun.
Ajantasaista ilmanlaatutilannetta voi seurata Ilmatieteenlaitoksen sivuilta. Oulun ilmanlaadusta löytyy tietoa myös Oulun seudun ympäristötoimen ilmanlaatusivuilta.
Oulun ilmanlaadun seurantaraporttiin on koottu tiedot mitatuista hengitettävien ja pienhiukkasten, typen oksidien, otsonin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuuksista sekä tiedot teollisuuden, energiantuotannon ja liikenteen päästöistä. Tarkkailun kustannuksista ovat vastanneet Stora Enso Oulu Oyj, Oulun Energia Oy, Oulun seudun ympäristötoimi, Oulun Satama Oy, Kiertokaari Oy, Adven Oy, Fermion Oy, Kemira Chemicals Oy, Kraton Chemical Oy ja Peab Industri Oy. Käytännön mittaustoiminnasta on vastannut Aeri Oy. Seurantaraportin laadinnasta on vastannut Oulun seudun ympäristötoimi.
Oulun ilmanlaadun seurantaraportti vuodelta 2024: Oulun ilmanlaaturaportti 2024