Kuuden suurimman kaupungin vertailuraportti ekologisesta kestävyydestä julkaistu
Espoon, Helsingin, Oulun, Tampereen, Turun ja Vantaan kaupunkien ekologisen kestävyyden indikaattoreita tarkasteltiin viidettä kertaa yhteisen vertailuraportin muodossa. Raportissa tarkastellaan kaupunkien indikaattoreiden tuloksia vuosien 2019 ja 2023 välillä. Sen perusteella voidaan todeta, että monen indikaattorin osalta kehitys näyttää hyvältä, mutta työtä riittää edelleen.
Kuuden suurimman kaupungin alueilla asuu reilu kolmannes suomalaisista, joten kaupungeilla on iso rooli ja vastuu vaikuttaa toimillaan ekologisen kestävyyden edistämiseen. Valittujen indikaattorien pitkäjänteinen seuranta auttaa tunnistamaan laajoja kehityskulkuja ja toisaalta mahdollistaa kaupunkien välisen vertailun.
Tyytyväisyys kaupungin tuottamiin palveluihin on kasvanut
Kaupunki- ja kuntapalvelut -tutkimuksella on selvitetty kuntalaisten tyytyväisyyttä asuinkaupunkinsa palveluihin. Vuoden 2020 tutkimuksen perusteella asukkaiden yleinen tyytyväisyys kaupunkien palveluihin on kasvanut verrattuna neljän vuoden takaiseen. Ekologisen kestävyyden osalta tyytyväisyys etenkin joukkoliikenteeseen on noussut kaikissa kuudessa kaupungissa. Tyytyväisyys luonnonsuojelun ja vesistöjen puhtauteen puolestaan on laskenut. Asukkailta kysyttiin myös tyytyväisyyttä kotikuntansa ilmastotoimiin. Eniten tyytyväisiä kaupungin ilmastotoimiin oltiin Oulussa, kun taas Helsingissä tyytymättömien osuus oli suurin.
Positiivista kehitystä useassa ympäristöindikaattorissa
Kaikissa kuudessa kaupungissa on tehty ilmastotoimia ja kasvihuonekaasupäästöt ovat laskeneet, vaikka hiilineutraaliuteen onkin kaikilla vielä matkaa. Asukaslukuun suhteutettuna pienimmät päästöt olivat Turussa ja Tampereella. Myös energian kulutus on kaikissa kaupungeissa laskussa, mikä kertoo kaupunkitasoisen energiatehokkuuden parantumisesta. Suhteellinen energiankulutus on alhaisinta Helsingissä ja suurinta Oulussa ja Vantaalla. Fossiilisten polttoaineiden käytön väheneminen kaukolämmön tuotannossa näkyy tilastoissa selvästi. Kivihiilen, maakaasun, öljyn ja turpeen osuudet ovat laskeneet ja tilalle on tullut biomassaa, lämpöpumppuja ja hukkalämmön hyödyntämistä.
Autoistuminen on kaikissa kuudessa kaupungissa hidastunut ja autokanta muuttuu nopeasti yhä enemmän sähköiseksi. Nopeinta henkilöautoliikenteen sähköistyminen on ollut Espoossa. Helsingissä on väkilukuun suhteutettuna vähiten henkilöautoja, ja liikkumisessa painottuvat kevyt- ja joukkoliikenne muita kaupunkeja selvemmin. Tampereella ja Oulussa on tilastojen mukaan paremmat olosuhteet pyöräilylle kuin muissa neljässä kaupungissa.
Vesien ja luonnon suojelussa vielä parannettavaa
Vesiensuojelun saralla kuutosilla on vielä parannettavaa. Minkään kaupungin merialueiden ekologinen tila ei ole hyvä Suomen ympäristökeskuksen paikkatietoaineiston mukaan. Turun, Vantaan ja Helsingin alueella ei ole yhtään hyvälaatuista sisävesistöä. Tampereella, Oulussa ja Espoossa kuitenkin löytyy myös hyvälaatuisia jokia ja järviä.
Jätevesistä aiheutuva typpikuormitus on suurinta Tampereella ja Oulussa. Espoossa typpikuormitus on laskenut huomattavasti uuden Blominmäen jätevedenpuhdistamon avaamisen myötä. Jätevesien fosforikuormitus on laskenut selvästi Espoossa ja Oulussa, kun taas Tampereella kuormitus on kasvanut.
Tiiviisti asuttujen alueiden osuus jatkaa kasvuaan kaikissa kuudessa kaupungissa, mikä kertoo kaupunkirakenteen tiivistymisestä. Luonnonsuojelualueiden osuus kaupungin pinta-alasta on kasvanut erityisesti pääkaupunkiseudulla, mutta nykyiset toimet luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi eivät ole riittäviä.
Oulussa sekajätemäärät vähentyneet ja pyöräily kerää kiitosta
Oulussa myönteistä kehitystä on tapahtunut monella saralla. Sekajätteen määrä on vähentynyt kuutoskaupungeista eniten Oulussa viimeisen kolmen vuoden aikana, vaikkakin Oulussa syntyy eniten sekajätettä vuodessa per asukas. Kotitalouksien vedenkulutus on hienoisen kasvun jälkeen laskenut ja Oulussa asukaslukuun suhteutettu vedenkulutus on verrokkikaupungeista tällä hetkellä alhaisin.
Vertailuraportin mukaan Oulussa tieliikenteen melualueilla asuvien asukkaiden määrät ovat alhaisimmat. Asukastyytyväisyyden osalta Oulu nousee esiin verrokkikaupungeista tyytyväisimpänä kunnan jätehuoltoon ja kierrätystoimintaan sekä meluntorjuntaan. Lisäksi kaupungin pyöräilyolosuhteet arvioidaan reilusti muita paremmiksi.
Vertailuraportissa Oulu nostetaan talvipyöräilyn edelläkävijäksi ja mm. hyvällä talvikunnossapidolla kaupunki kannustaa kuntalaisiaan pyöräilemään ympäri vuoden.
Oulun kaupunki pärjäsi edellisten vertailuraporttien tavoin hienosti myös ympäristösertifioitujen oppilaitosten, koulujen ja päiväkotien määrissä.
”Suomen suurimpien kaupunkien yhteistyö ympäristötyön mittareiden kehittämisessä on ollut ansiokasta. Raportti osoittaa, että ympäristön hyväksi on työskennelty, mutta samalla vertailu auttaa tunnistamaan kehityskohtia. Oulun kaupungin ympäristöohjelman tavoitteiden seuraamisessa käytämme monelta osin samoja mittareita”, toteaa ympäristöjohtaja Leena Tuuri.
Raportti on julkaistu Helsingin kaupunkiympäristön toimialan julkaisualustalla:
