Käytännöt ja suositukset koskien asuinkerrostalojen suunnittelua ja mitoitusta uudisrakennushankkeissa
Oulun rakennusvalvonta noudattaa rakennusalan yhteisiä TopTen-käytäntöjä ja -ohjeistusta.
Poistumistiekäytävän pituudesta ja paloturvallisuusnäkökohdista on Topten-ohjekortti 117b 28 Uloskäytävän perusvaatimuksia P1-asuinrakennuksissa, kun porrashuoneen pituus on enintään 24 m.
Asuinkerrostalon porrashuoneen osana olevan käytävän leveyden tulee olla vähintään 1500 mm.
Käytävään avautuvat asuntojen ovet eivät saa osua toisiinsa ja ovien tulee avautua poistumissuuntaan.
Asuinkerrostalon uloskäytävän paloturvallisuudesta on laadittu TopTen 28B tulkintakortti.
Viihtyisän ja valoisan porrashuoneen kerrosalatulkinnasta on julkaistu Topten-ohjekortti ARK 03,
Asuinrakennusten aputilojen mitoitusohje varasto- ja yhteistiloista TopTen ARK02 C
P1- ja P2-luokan porrashuoneeseen liittyvä uloskäytävä (kerroskäytävä ja sivukäytävä) saa olla enintään 12 metriä suuntaansa, kerroskäytävän kokonaispituuden ollessa enintään 24 metriä.
Porrashuoneen tulisi saada luonnonvaloa.
Kun asemakaavassa sallitaan viihtyisän ja/tai luonnonvaloisen porrashuoneen rakentaminen asemakaavaan merkityn kerrosalan lisäksi, tulee porrashuoneen ikkunan valoaukon olla vähintään 10 % porrashuoneen alasta, ja porrashuoneen umpiperäinen käytävä voi olla enintään 4 metriä pitkä, ylitys lasketaan asuinkerrosalaan.
Porrashuone on valoisa, kun porrashuoneen ikkunoiden yhteenlaskettu valoaukko on vähintään 10 % porrashuoneen alasta tasoittain tarkasteltuna, tai vaihtoehtoisesti kattoikkuna ja kaikilla kerrostasoilla valokuilu, joiden pinta-ala on vähintään 2 m2 ja leveys vähintään 1 m.
Jos porrashuoneeseen tulee edellä mainittua vähemmän luonnonvaloa, suositellaan umpiperäisen käytäväperän pituudeksi tällöin enintään 7 metriä ja kerroskäytävän kokonaispituudeksi enintään 14 metriä asuntojen hyvän saavutettavuuden ja viihtyisyyden takaamiseksi.
Porrashuoneesta lähtevän kerroskäytävän tai lähtevien kerroskäytävien pituus (käytäväosuuden tai -osuuksien) lasketaan siitä pisteestä poistumistieportaan reunasta, josta käytäväosuus alkaa sen käytävän päähän viimeisen asunto-oven keskilinjaan lyhintä murtoviivaa pitkin mitattuna.
Koko kerroskäytävän kokonaispituus lasketaan käytävän päästä päähän, mukaan lukien porrashuoneen (portaikon ja hissin) viemä pituus.
Poistumistieportaiden helppokulkuisuuden sekä muutto- ja paarikuljetuksen sujuvuuden kannalta suosituksena on ensisijaisesti suorasyöksyinen, yksi- tai kaksivartinen lepotasollinen porras.
Kiertoporras soveltuu ensisijaisesti vain hätätilanteessa käytettäviin kylmiin varatieportaisiin.
Henkilöhissien esteettömän, pyörätuolin, saattajan sekä paarikuljetuksen mahdollistava hissikorimitoitus ensisijaisena suosituksena asuinkerrostaloissa;
-
hissikorin ovisivun leveys vähintään 1400 mm / suositus 1600 mm,
-
hissikorin syvyys vähintään 2100 mm / suositus 2400 mm.
Henkilöhissien esteettömän, pyörätuolin ja saattajan käytön mahdollistava hissikorin koko:
-
hissikorin ovisivun leveys vähintään 1340 mm / suositus 1600 mm,
-
hissikorin syvyys vähintään 1400 mm / suositus 2100 mm.
Henkilöhissien riittävän hyvä välityskyky osoitetaan ja varmistetaan hissitoimittajan kapasiteettilaskelmalla.
Paarikuljetuksen tilantarve on RT-kortin mukaisesti 2600 x 600 mm, korjauskohteissa vähintään 2000 x 600 mm (aisat sisään työnnettynä). Hissillisissä asuinrakennuksissa suosituksena vähintään yksi hissikoriltaan 2100 mm syvä henkilöhissi (tai palomieshissi), joka mahdollistaa paarikuljetuksen hissin avulla, jolloin paarin kuljetuksen tilantarpeen mitoituksena voidaan poistumistieportaissa käyttää 2400 x 600 mm.
Esteettömyys koskee asuntojen sekä niihin liittyvien ulkotilojen ja kulkuteiden lisäksi asukkaita palvelevia apu- ja yhteistiloja sekä varastoja, joihin tulee olla esteetön kulku sekä käytettävyys; oviaukon vapaa leveys vähintään 800 mm, käytäväleveys vähintään 1300mm / suositus 1500 mm.
Asunnoissa esteetön, halkaisijaltaan 1500 mm laajuinen vapaa tila (sylinteri) tulee olla oven avautumisalueen ulkopuolella (sylinteri ei saa leikata ja risteytyä oven avautumiskaaren kanssa).
Hissillisessä asuinrakennuksessa tulee asunnossa olla vähintään yksi wc- ja pesutila, jossa on halkaisijaltaan vähintään 1300 mm halkaisijaltaan vapaa tila. Kiinteät kalusteet on sijoitettava vapaaseen tilaan nähden siten, että liikkumisesteinen henkilö voi niitä käyttää.
Liikkumisesteisiä henkilöitä varten wc-istuimen viereen suosituksena mahdollisuus järjestää tarvittava tila liikkumisapuvälineille, leveys on vähintään 800 mm, jotta liikkumisesteinen voi itsenäisesti siirtyä wc-istuimelle rollaattoria tai pyörätuolia käyttäen.
Asuinhuoneistossa esteetön wc-pesutila soveltuu pyörätuolin ja pyörällisen kävelytelineen käyttöön, kun tilaan sijoitetaan pesuallas ja wc-istuin siten, että wc-istuimen toiselle puolelle jää 800 mm vapaa tila, johon voi sijoittaa suihkun tai suihkutuolin ilman suihkuallasta, sekä wc-istuimen, pesualtaan ja muiden kalusteiden eteen jää ainakin pyörätuolin kääntymisympyrän mitoittama vapaa tila. Em. vapaaseen tilaa voidaan sijoittaa siirrettävissä olevia kalusteita ja varusteita. (YM ohje 9§ WC- ja pesutila asuinrakennuksessa.)
Oulun rakennusvalvonta ohjeistaa näitä käytäntöä ja suosituksia noudatettavaksi asuinkerrostalo-hankkeissa 1.1. 2023 lähtien, joissa pidetään Ennakkoneuvottelu 1 tämän ajankohdan jälkeen.
Nämä käytännöt, ohjeet ja suositukset toteuttavat hyvää asuttavuutta, esteetöntä asuntosuunnittelua sekä elinkaariasumista edistävää rakentamistapaa.
Tämä tiedote löytyy myös rakennusalvonnan Asuntosuunnittelu-sivulta