Kaupunginhallitus päätti panostaa Oulun joukkoliikenteen kehittämiseen 5,5 miljoonaa euroa vuosina 2024-2028
Oulun kaupunginhallitus päätti tänään kokouksessaan 15.5.2023 satsata Oulun seudun joukkoliikenteen kehittämiseen vuositasolla 5,5 miljoonaa euroa. Kaupunginhallitus valitsi joukkoliikennejaoston ja joukkoliikennetiimin valmistelluista esityksistä vaihtoehdon 2, joka painottaa Oulun keskustan runkolinjojen vuorovälien tihentämistä vuosina 2024-2028. Päätös syntyi äänestyksen jälkeen äänin 8-5. Vihreiden, vasemmistoliiton ja sosialidemokraatien kaupunginhallituksen jäsenet äänestivät vaihtoehto yhden puolesta (eriävä mielipide alla).
Kaupunginhallituksen päätöksen jälkeen joukkoliikennejaosto aloittaa tarkemman suunnittelun valitun vaihtoehdon pohjalta.
”Oulussa halutaan panostaa joukkoliikenteen kehittämiseen. Joukkoliikenne on tärkeä kaupungin veto- ja pitovoimatekijä. Palvelutason nosto mahdollistaa lähitulevaisuudessa matkustajamäärän selvän kasvun Oulun alueella”, kommentoi päätöstä kaupunginhallituksen puheenjohtaja Mirja Vehkaperä.
Joukkoliikenteen kehittäminen liittyy Oulun kaupungin ympäristötavoitteisiin sekä kaupunkistrategiaan, joiden tarkoituksena on lisätä kestävien liikkumismuotojen osuutta kaupunkiliikenteessä. Kunnianhimoisena tavoitteena on kaksinkertaistaa joukkoliikenteen käyttäjämäärät vuoden 2030 loppuun mennessä.
Joukkoliikenteen palvelutason suunnittelussa on otettu huomioon uudet asuntoalueet ja työpaikkakeskittymät. Erityisesti elinkeinoelämän tarpeita on suunnittelussa kuultu.
Joukkoliikennetiimi laati joukkoliikennejaoston pyynnöstä kolme vaihtoehtoa joukkoliikenteen palvelutason parantamiseksi. Mallien suunnittelussa on kuunneltu kuntalaispalautetta sekä asiantuntijoiden näkökulmia. Valittu palvelutaso lisää runkolinjojen vuoroja erityisesti ruuhka-aikoina.
--
Eriävä mielipide asiakohtaan 7 Esitys joukkoliikenteen tavoitteellisesta palvelutasosta Oulun kaupungin sekä Iin ja Muhoksen kuntien alueella 2024-2028
Kaupunkistrategian mukainen kaupungin asukasluvun nousu johtaa väistämättä liikenteen määrän kasvuun. Liikenteen kasvu ei voi toteutua henkilöautoliikenteen kasvuna ilman merkittäviä investointeja tie- ja katuverkkoon ja pysäköintipaikkoihin viihtyvyyden ja viheralueiden kustannuksella. Elleivät uudet oululaiset pääse kulkemaan joukkoliikenteellä, kun linja-autot ovat täysiä tai vuorotarjontaa ei ole, he hakeutuvat asumaan muihin kaupunkeihin tai päätyvät henkilöautojen käyttöön. Kumpikin näistä vaihtoehdoista on Oulun kannalta epäedullinen. Kaikki oululaisten liikkuminen ei voi perustua joukkoliikenteeseen, mutta mahdollisimman monen siirtyminen joukkoliikenteen käyttäjiksi vapauttaa katuverkolta ja pysäköintipaikoilta tilaa heille, ketkä omaa autoa välttämättä tarvitsevat.
VE1, joka on joukkoliikennejaoston ja -tiimin tahtotila, on huomioitu kaikki eli Turvakampus ja Nokia Linnanmaa, sekä tehty parannuksia linjoihin, reitteihin ja nostettu palvelutasoa jne. VE2 mallissa on huomioitu Turvakampus, mutta ei Nokian Linnanmaata. Vaihtoehdossa VE2 joukkoliikenteen kehittäminen on vähäistä ja keskittyy pelkästään Oulun kaupunkialueelle. Vain vaihtoehto VE1 kehittää joukkoliikennettä myös aluekeskuksissa Haukiputaalla, Kiimingissä ja Oulunsalossa, joissa tarve palvelutason parantamiselle on suurin. Joukkoliikenteen kehittäminen on aivan välttämätöntä aluekeskusten elinvoimaisuuden mahdollistamiseksi. Etäisyydet lähipalveluihin ja Oulun keskustaan ovat aluekeskuksissa pidemmät eikä ykkösluokan pyöräteitä tai baanoja ole mahdollista käyttää samaan tapaan kuin kaupunkialueella, mikä korostaa joukkoliikenteen toimivuuden tärkeyttä.
Kaupungin tasapainoiseksi kehittämiseksi olisi erittäin tärkeää, että aluekeskukset pysyisivät vähintään nykyisen kokoisina. Oulun kasvutavoitetta ei voida saavuttaa pelkästään keskeisellä kaupunkialueella, jos ympärysalueet samanaikaisesti taantuvat.
Vaihtoehtojen VE1 ja VE2 välinen ero on 1,5 milj. € vuodessa. Vaihtoehdon VE1 esitykset palvelutason kehittämiseksi ovat huolellisesti arvioituja ja perustuvat todelliseen palvelutarpeeseen ja kaupunkistrategian toteuttamiseen. Vaihtoehto VE1 on kokonaisvaikutukset huomioiden kaupungille selvästi edullisin ja ainoa kaupunkistrategian mukainen vaihtoehto.
Henna Määttä (vihr.)
Heikki Kontturi (vihr.)
Mikko Raudaskoski (vas.)
Jessi Jokelainen (vas.)
Pirjo Sirviö (sd.)