ErasmusPlus-hankkeen helmiä: Teknisen opettaja englannin kieltä petraamassa Dublinissa

Teknisentyön opettaja Harri Mäläskä kielikurssilla Dublinissa, Irlannissa 19.–24.6.2023

Sain mahdollisuuden osallistua kesäkuun puolessa välissä Irlannissa, Dublinissa, järjestettävälle English Language Course for Beginners -Erasmus+ -kurssille. Tartuin tilaisuuteen nopeasta aikataulusta huolimatta välittömästi, sillä halusin saada varmuutta ja vahvistusta englannin kielen käyttöön arjen tilanteissa ja sitä myötä jatkossa myös työelämässä.

Irlanti oli kurssipaikkana ihanteellinen, sillä se on tällä hetkellä ainoa EU-maa, jossa virallinen kieli on englanti. Oli siis selvää, että tulen sekä kuulemaan että lukemaan monenlaisia asioita englanniksi, ja että pääsen myös käyttämään kieltä monenlaisissa autenttisissa tilanteissa.

Kurssin, jolle osallistuin, järjesti Europass Teacher Academy, joka järjestää vuosittain satoja kursseja viidessätoista eri maassa, ja jonka kursseille osallistuu vuoden aikana yli 12 000 opettajaa eri maista.

English Language Course for Beginners -Erasmus+ -kurssilla oli seitsemän osallistujaa kolmesta eri maasta. Kaksi suomalaista (joista toinen olin minä), kaksi italialaista ja kolme espanjalaista. Opettajamme oli omien sanojensa mukaan eurooppalainen, koska hänen juurensa ovat Luxemburgissa, Saksassa ja Ranskassa, ja hän on asunut ja työskennellyt englannin kielen, historian ja maantiedon opettajana ainakin Saksassa, Englannissa ja Irlannissa. Kurssien vetämisen lisäksi hänellä oli pitkä kokemus myös eri maissa järjestettäville kursseille osallistumisesta, erityisesti Islanti nousi usein esille hänen puheissaan.

Vinkki: Jos löydät kyseisen St Maryn kirkon ja Pub 51:n, olet jo lähellä kurssipaikkaa!

Kuusipäiväisen kurssin sisältöihin kuului irlantilaiseen kulttuuriin, Irlannin historiaan ja Dubliniin tutustumista, mutta myös paljon puhetta (tai puheyrityksiä), pari- ja ryhmätöitä ja peruskieliopin harjoittelua.

Maanantai meni toisiimme ja opettajaan tutustellessa, mutta siihen sisältyi myös ruoka- ja makumatka niihin maihin, mistä kyseisellä viikolla oli opiskelijoita Europass Teacher Academyn järjestämillä kursseilla (oma kurssini ei siis ollut viikon ainoa kurssi). Iltapäivä päättyi kahden tunnin opastettuun kävelyyn Dublinin keskustassa, jonka aikana opettajamme johdatteli meitä ei niin perinteisen turistikierroksen kautta Dublinin ja Irlannin historiaan. Kävelyn aikana tarkastelimme muun muassa ovien ja postilaatikoiden värejä ja koristekuvioita, kanaalin varren maisemia, vanhan ja uuden Dublinin ristiriitaisuutta, irlantilaisten ja englantilaisten välistä suhdetta ja tämän päivän dublinilaisen elämää.

Tunnelmia Dublinista.

Illalla pääsin ensimmäistä kertaa kunnolla tutustumaan paikallisten pubien ruokatarjontaan ja irlantilaiseen välittömyyteen, ja jotta englannin kielikylpy ei jäisi vajaaksi, seurasin majapaikassa irlantilaisen uutiskanavan antia iltapalaa laitettaessa. Tämä opiskelumahdollisuus toistuikin päivittäin, ja nyt Suomeen palattuani yritän jatkaa perinnettä vähintäänkin seuraamalla englantilaista uutiskanavaa ja englanninkielisiä sarjoja englanniksi tekstitettyinä.

Pubiruokaa testailemassa.

Mutta paluu kurssiviikkoon: Tiistaina jatkoimme keskusteluja tai ainakin niiden yrityksiä, ja opettajamme johdatteli meitä edelleen irlantilaiseen ajattelumaailmaan ja Irlannin historiaan. Tiistain aikana havahduin myös opettajan konkreettien esimerkkien kautta hyvin siihen, miksi vierasta kieltä puhuttaessa on etenkin alkuvaiheessa hyvä pitää puhe lyhyenä ja yksinkertaisena/ selkeänä. Ja toisaalta ymmärrän paremmin nyt myös sen, miksi oman sanavaraston kehittämisen kannalta on parempi yrittää löytää kiertoilmauksia asian selittämiseen jo olemassa olevaa sanavarastoa käyttämällä, kuin käyttää ”kääntäjää”. Opettajamme puhui paljon myös ymmärtämisen ja suomentamisen erosta ja siitä, että vain ymmärtämisen kautta voi oppia kunnolla. Mikäli emme ymmärtäneet jotakin opettajamme sanomaa asiaa, hän kertoi hän sen yhä uudelleen jotenkin eri tavoin, ja jatkoi tätä niin kauan, että ainakin kutakuinkin kaikki meistä ymmärsivät, mitä hän tarkoitti. Tämä suomentamisen ja ymmärtämisen painotusero oli minun kohdallani merkittävä oivallus, sillä kun keskityin vain ymmärtämiseen suomentamisen sijaan, huomasin päivä päivältä pystyväni seuraamaan keskustelua ja puhetta vähän paremmin.

Keskiviikkona kurssipäivään sisältyi peruskieliopin ja keskustelun lisäksi vierailu Irlannin kansallisgalleriassa ja siellä toteutettu paritehtävä. Pääsin ensimmäistä kertaa tutustumaan lähietäisyydeltä kuuluisien taiteilijoiden teoksiin, ja täytyy myöntää, että olihan hienoa sekä katsella niitä että tutustua niihin lyhyiden, kirjoitettujen selostusten kautta.

Peter Paul Rubensin teos: Saint Peter Finding the Tribute Money.

Keskiviikkoiltana meille oli tarjolla mahdollisuus tutustua irlantilaiseen tanssiin, ja puolivahingossa myös minä huomasin ilmoittautuneeni kyseiseen tilaisuuteen. Kuumahan siinä tuli ja varmasti hikipisaroiden joukossa oli myös tuskanhikeä, mutta niin sitä vain jotenkin sai ohjeista kiinni sen verran, että ehkä lopputulosta saattoi sanoa jopa tanssiksi. Maassa maan tavalla, ja kaikkea uutta pitää olla valmis kokeilemaan  ̶  ja olihan se meidän eri kansallisuuksia olevien opiskelijoiden välinen yhteishenki ja tsemppaaminen loppujen lopuksi aika huikea kokemus.

Torstai sisälsi perinteisten keskusteluiden ohella kieliopin perusrakenteiden kertaamista. Aikamuotojen opiskelun välillä esittelimme edellisen päivän paritehtävän tuotokset, ja taisimmepa pistää päivän aikana myös tanssiksi.

Perjantai oli kurssin virallinen lopetuspäivä, ja siihen sisältyi arviointia ja palautteenantoa. Päivään sisältyi myös kierros EPIC: The Irish Emigration Museumissa, jossa saimme tutustua irlantilaisten siirtolaisten tarinoihin ja edelleen irlantilaiseen kulttuuriin vähän eri näkökulmasta.

Viikon aikana ryhmä ehti myös tutustua toisiinsa ja vierailla EPIC-museossa.

Lauantaina oli kurssin kulttuuriaktiviteettipäivä. Saimme kukin valita kahdesta kokopäivän kestävästä retkestä toisen, ja minä osallistuin vierailulle Wicklowin vuorille ja Glendalouchiin, missä näimme komeita kansallispuiston maisemia ja saimme tutustua keskiaikaisen luostarin raunioihin. Valitsemaani vierailuun sisältyi myös tutustumiskäynti ja opastettu kierros Russboqroughin kartanossa, jossa on onnistuttu säilyttämään 1700-luvulta peräisin olevan rakennuksen tunnelmaa ja osin alkuperäistä sisustusta.

Maisemia Glendalouchin kanssallispuistosta.

Russboqroughin kartanossa oli hienoja yksityiskohtia, ja kartano oli entisöity hienosti entiseen loistoonsa.

Näin jälkikäteen viikkoa tarkastellessa kurssin tärkeintä antia on mielestäni pyrkimys suomentamisen sijasta ymmärtää kuulemaani, ja toisaalta myös puhumisessa ja kielen käyttämisessä rohkaistuminen. Mikäli kurssilleni tulee englantia kielenään puhuva opiskelija, uskon kurssin ansiosta selviäväni tilanteista paremmin kuin ennen tätä kurssia. Pedagogista antia on kaikki ne pienet harjoitukset, joita teimme, ja joita voin tarvittaessa hyödyntää soveltaen ja konkretiaa korostaen myös omassa työssäni. Toisaalta pedagogiseen antiin kuulu myös se, miten opettajamme eteni kanssamme pienin askelin ja silti koko ajan loppuviikkoa kohden haasteita lisäten. Viikkoon ei voi mahduttaa kaikkea, mutta tehokkaasti käytettynä se voi antaa paljon. Ja opettajamme lempilausahdusta mukaillen: ”never give up”, sillä aina on mahdollisuus oppia uutta, kun ottaa tarjoutuvasta tilaisuudesta vaarin eikä epäröi avata tuntemattomia, uusia ovia.