Ekobetonisia kirjaimia ihastellaan jatkossa Hupisaarilla – kaupunkilaiset äänestivät OULU-kirjaimille pysyvän kodin
Oululaiset saivat äänestää helmikuussa, mikä paikka olisi heidän mielestään sopivin paljon keskustelua synnyttäneille kaupunkikirjaimille. Kirkkaasti eniten ääniä osallistu.ouka.fi-verkkosivulla toteutetussa äänestyksessä keräsi Hupisaarten sijoituspaikkavaihtoehto. Hupisaarille satoi yhteensä 1 566 ääntä, ja kaikkiaan ääniä annettiin huimat 3 588 kappaletta.
Vaihtoehtoja OULU-kirjainten sijoituspaikaksi oli neljä: Kuusisaari, Hollihaan puisto, Hupisaaret ja Lohipadonniemi. Hupisaaria äänestäneiden kommenteissa painottuivat paikan kauneus sekä hyvä sijainti. Moni vastaajista mainitsi, että suosituilla Hupisaarilla viihtyvät kaikki vauvasta vaariin ja sinne on sekä paikallisten että turistien helppo tulla. Kirjainten koettiin saavan tässä paikassa taustakseen tunnistettavasti oululaisen ympäristön, joka on edukseen vuodenajasta riippumatta.
Toiseksi eniten ääniä sai Lohipadonniemi, yhteensä 924 kpl. Kuusisaari keräsi 801 ja Hollihaka 297 ääntä.
“On upeaa, miten aktiivisesti oululaiset äänestivät OULU-kirjaimille uutta kotia! Juuri tällaista matalan kynnyksen osallistumista aiomme jatkossakin hyödyntää enemmän”, sanoo Oulun kaupungin viestintäjohtaja Mikko Salmi.
Kirjaimet sijoitetaan Hupisaarille tulevana kesänä, alustavan aikataulun mukaan juhannuksen aikoihin kesäkuun loppupuolella. Ennen tätä kaupunki hoitaa tarvittavat sijoittamiseen liittyvät valmistelutyöt ja lupaprosessin.
Mahdollisesti myös Nallikari saa tulevaisuudessa omat NALLIKARI-kirjaimensa meren äärelle majakan läheisyyteen.
Kirjainten matka mutkan kautta maaliin
OULU-kirjainten alkutaival oli hieman kuoppainen. Ensin niiden julkistaminen viivästyi viime kesänä valumuottien halkeamisen vuoksi. Liikenneturvallisuuden näkökulmasta haasteellinen sijoituspaikka taas päätettiin hylätä syksyllä viime metreillä ennen kirjainten sijoittamista Kaarlenväylälle torinrannan kupeeseen.
Kaupunkikirjaimet on valettu Oulun yliopistossa tutkitusta ja kehitetystä geopolymeeristä, tuttavallisemmin ekobetonista. Tämä tutkimus on kirkasta kansainvälistä kärkeä, ja ryhmää johtava professori Mirja Illikainen on viime vuosien viitatuimpia geopolymeerialan tutkijoita koko maailmassa.
Ekobetonin valmistamisessa hyödynnetään teollisuuden ylijäämämateriaaleja. Tavallisen betonin sideaineena käytetään sementtiä, jonka valmistus on suurin yksittäinen ihmisen aiheuttama hiilidioksidipäästöjen lähde. Ekobetonin valmistukseen sementtiä ei tarvita lainkaan.