Asumisterveys

Asukas voi itse vaikuttaa asuinolosuhteisiinsa

Asukas voi itse vaikuttaa asuinolosuhteisiinsa huolehtimalla esimerkiksi

• ilmanvaihtoventtiilien, lattiakaivojen ja vesilukkojen säännöllisestä puhdistuksesta
• toimivasta ilmanvaihdosta
• riittävästä siivoamisesta. Myös ylätasoille, kuten kaappien päälle kertyvä pöly voi aiheuttaa haju- ja terveyshaittaa.

Suositeltava sisäilman lämpötila on 20–22 °C. 

Asunnon ja kiinteistön omistajan velvollisuudet

Ensisijaisesti haittojen selvittäminen ja poistaminen kuuluu asunnon ja/tai kiinteistön omistajalle. Asukkailla on velvollisuus tiedottaa havaitsemistaan vioista, vaurioista ja muista asumista haittaavista olosuhteista asunnon ja/tai kiinteistön omistajalle. Kerros- ja rivitalojen osalta käytännön asioista vastaa isännöitsijä.

Terveystarkastaja antaa neuvoja asumisterveyteen liittyen

Tarvittaessa voit ottaa yhteyttä terveystarkastajaan. Terveystarkastaja antaa neuvoja asumisterveyteen liittyvien haittojen selvittämiseksi ja poistamiseksi. Neuvontaa annetaan rivi-, kerros- ja omakotitaloihin omistus- tai vuokrasuhteesta riippumatta.

Asiakkaan otettua yhteyttä terveystarkastajaan asiaa selvitetään ensin asiakasta haastattelemalla. Jos haastattelun perusteella todetaan, että terveyshaitan esiintyminen on mahdollista ja että mahdollinen haitta ei tule poistetuksi ilman tarkastusta, asia tulee vireille. Vireilletulon yhteydessä asiakkaan tiedot kirjataan ympäristötoimen tietojärjestelmään. Halutessanne voitte saattaa asian vireille kirjallisesti ympäristötoimen terveyshaitta-asian selvityspyynnöllä. Ennen tarkastuskäyntiä terveystarkastaja on yhteydessä asunnon omistajaan tai isännöitsijään, joille varataan mahdollisuus ryhtyä välittömiin toimenpiteisiin terveyshaittaa aiheuttavien vikojen tai vaurioiden poistamiseksi. Asunnon omistajalla ja isännöitsijällä on myös mahdollisuus osallistua asunnontarkastukseen.

Asunnontarkastuksessa sisäilman laatua ja rakenteiden kuntoa arvioidaan lähinnä aistinvaraisesti. Huomiota kiinnitetään erityisesti sisäilman laatuun, ilmanvaihdon riittävyyteen sekä rakenteissa näkyviin vaurioihin. Terveystarkastajat eivät tee tarkempia sisäilman laadun mittauksia (homeitiöpitoisuus, VOC jne.), vaan tarvittaessa asianosaisia ohjataan tilaamaan mittaukset yksityisiltä alan yrityksiltä. Tarkastuksesta laadittu tarkastuskertomus toimitetaan asukkaalle, asunnon omistajalle ja isännöitsijälle sekä mahdolliselle haitan aiheuttajalle. On huomattava, että terveyshaitan poistamiseksi tehtävien toimenpiteiden valinta jää haitasta vastuussa olevan tehtäväksi. Toimenpiteiden tulee kuitenkin olla sellaisia, että terveyshaitta tulee poistetuksi.

Mikäli tarkastusta pyytää joku muu kuin asukas tai asunnon omistaja – eli tarkastus tehdään asukkaan tahdon vastaisesti – on tarkastusta pyydettävä kirjallisesti. Asia tulee vireille vain, jos asunnosta on perusteltua syytä epäillä aiheutuvan asukkaalle tai naapureille vakavaa terveyshaittaa.

Asuntokauppoihin liittyvissä ongelmissa voi kääntyä kuluttajaneuvonnan puoleen. Terveystarkastaja ei tee kuntotarkastuksia.

Sisäilmatutkimukset

Terveystarkastajat eivät tee tarkempia sisäilman laadun mittauksia (homeitiöpitoisuus, VOC jne.), vaan tarvittaessa asianosaisia ohjataan tilaamaan mittaukset yksityisiltä alan yrityksiltä. Viranomaisten hyväksymiä sisäilman ja rakenteiden homemittausmenetelmiä ovat asumisterveysasetuksen (545/2015) mukaiset viljelymenetelmät. Viranomaiset voivat tehdä päätöksiä ainoastaan Ruokaviraston hyväksymässä laboratoriossa tehtyjen tutkimustulosten pohjalta. Sisäilman home- ja kosteusvaurioiden tutkimuksissa on käytössä myös menetelmiä (DNA-, MVOC- ja toksiinitutkimukset), joille ei ole annettu asumisterveysohjeessa terveyshaittaa koskevia ohjearvoja.

Lisätietoa

Maksut

Ympäristöterveydenhuollon henkilökunnan yhteystiedot

Ympäristötoimen terveyshaitta-asian selvityspyyntö