Tarkista ensin, että seuraavat asiat ovat kunnossa:

• Ilmanvaihtoventtiilit, lattiakaivot ja vesilukot ovat puhdistettu. Ne tulisi puhdistaa säännöllisesti.
• Ilmanvaihtoventtiilit ovat avoinna ja ilmanvaihto toimii.
• Asunnon siivoamisesta on huolehdittu. Esimerkiksi ylätasoille, kuten kaappien päälle kertyvä pöly voi aiheuttaa haju- ja terveyshaittaa.
• Suositeltava sisäilman lämpötila on 20–22 °C (vähimmäisvaatimus +18 °C, yläraja +32 °C).

Jos omat toimenpiteet eivät riitä, ole yhteydessä asunnon/kiinteistön omistajaan tai isännöitsijään. Kerros- ja rivitalojen osalta käytännön asioista vastaa isännöitsijä. Ensisijaisesti haittojen selvittäminen ja poistaminen kuuluu omistajalle. Asukkailla on velvollisuus tiedottaa havaitsemistaan vioista, vaurioista ja muista asumista haittaavista olosuhteista asunnon ja/tai kiinteistön omistajalle.

Jos asunnon/kiinteistön omistaja tai isännöitsijä ei ryhdy toimenpiteisiin, voit kysyä neuvoa terveystarkastajalta. Voit ottaa yhteyttä

• neuvontapuhelimeen 044 703 6700 (arkisin klo 9-15) tai
• sähköpostitse ymparisto[at]ouka.fi tai
• täyttämällä ympäristötoimen terveyshaitta-asian selvityspyynnön (asian vireille saattaminen)

Jos asiakkaan haastattelun perusteella todetaan, että terveyshaitan esiintyminen on mahdollista ja että mahdollinen haitta ei tule poistetuksi ilman tarkastusta, asia tulee vireille. Vireille tulon yhteydessä asiakkaan tiedot kirjataan ympäristötoimen tietojärjestelmään.

Ennen tarkastuskäyntiä terveystarkastaja on yhteydessä asunnon omistajaan tai isännöitsijään, joille varataan mahdollisuus ryhtyä välittömiin toimenpiteisiin terveyshaittaa aiheuttavien vikojen tai vaurioiden poistamiseksi. Asunnon omistajalla ja isännöitsijällä on myös mahdollisuus osallistua asunnontarkastukseen.

Asunnontarkastuksessa sisäilman laatua ja rakenteiden kuntoa arvioidaan lähinnä aistinvaraisesti. Huomiota kiinnitetään erityisesti sisäilman laatuun, ilmanvaihdon riittävyyteen sekä rakenteissa näkyviin vaurioihin.

Tarkastuksesta laadittu tarkastuskertomus toimitetaan asukkaalle, asunnon omistajalle ja isännöitsijälle sekä mahdolliselle haitan aiheuttajalle. Terveyshaitan poistamiseksi tehtävien toimenpiteiden valinta jää haitasta vastuussa olevan tehtäväksi. Toimenpiteiden tulee kuitenkin olla sellaisia, että terveyshaitta tulee poistetuksi.

Asunnontarkastusta voi pyytää asukas.

Mikäli tarkastusta pyytää joku muu kuin asukas – eli tarkastus tehdään asukkaan tahdon vastaisesti – on tarkastusta pyydettävä kirjallisesti. Asia tulee vireille vain, jos asunnosta on perusteltua syytä epäillä aiheutuvan asukkaalle tai naapureille vakavaa terveyshaittaa.

Terveystarkastaja arvioi viimekädessä onko asunnontarkastus tarpeen terveyshaitan selvittämiseksi.

Asunnontarkastuksessa sisäilman laatua ja rakenteiden kuntoa arvioidaan asunnontarkastuksella lähinnä aistinvaraisesti. Terveystarkastajat eivät tee tarkempia sisäilman laadun mittauksia (homeitiöpitoisuus, VOC jne.) tai rakennetutkimuksia. Tarkastajat tekevät ainoastaan alustavia suuntaa antavia mittauksia, esimerkiksi lämpötilamittauksia ja hiilidioksidimittauksia. Tarvittaessa kiinteistön omistajaa ohjeistetaan tilaamaan tarkemmat mittaukset, näytteenotot ja muut tutkimukset yksityisiltä alan yrityksiltä.

Rakennusteknisen tutkimuksen suorittavalla taholla tulee olla terveydensuojelulain 49§:n (763/1994) ja asumisterveysasetuksen 21 §:n (545/2015) mukainen rakennusterveysasiantuntijan pätevyys.

Päteviä rakennusterveysasiantuntijoita löytyy muun muassa osoitteesta Sertifikaattihaku.fi

Viranomaisten hyväksymiä sisäilman ja rakenteiden homemittausmenetelmiä ovat asumisterveysasetuksen (545/2015) mukaiset viljelymenetelmät. Viranomaiset voivat tehdä päätöksiä ainoastaan Ruokaviraston hyväksymässä laboratoriossa tehtyjen tutkimustulosten pohjalta. Sisäilman home- ja kosteusvaurioiden tutkimuksissa on käytössä myös menetelmiä (DNA-, MVOC- ja toksiinitutkimukset), joille ei ole annettu asumisterveysasetuksessa terveyshaittaa koskevia toimenpiderajoja.

Asuntokauppoihin liittyvissä ongelmissa voi kääntyä kuluttajaneuvonnan puoleen. Terveystarkastaja ei tee kuntotarkastuksia. Terveystarkastajat voivat kuitenkin arvioida kuntotarkastuksista tehtyjä raportteja ja mahdollista terveyshaittaa.