Kulttuuriympäristö

Oulun kulttuuriympäristöohjelma kokoaa yhteen uuden kunnan kulttuuriympäristön arvot. Se on inventointikartoituksena Uuden Oulun yleiskaavan perusselvitys. Ohjelma on koottu Oulun alueen kulttuuriympäristöjä yhdistävien teemojen ympärille, mutta siinä esitellään myös paikallisia erityisvahvuuksia sekä kulttuuriympäristöjen tarjoamia mahdollisuuksia. Ohjelmassa keskitytään ympäristöihin, jotka ovat syntyneet ennen 1990-luvun puoliväliä. Tieto alueen kulttuuriympäristöistä ja niiden mahdollisuuksista auttaa vastaamaan kysymykseen: "Mitä minä voin tehdä oman lähiympäristöni hyväksi?"

Vesipeilin vuosisadat

Oulun kaupunki on syntynyt Oulujoen suistoon, meren ja joen yhtymäkohtaan. Vuosisatojen ajan vesireitit mahdollistivat kaupungin kasvun ja kehittymisen muun muassa tervakaupan ja lohen myötä. Sillat, rautatie ja voimalaitosrakentaminen mahdollistivat uusia yhteyksiä vesistöjen yli. Vuosikymmenten myötä maankohoaminen ja täytöt muuttivat suistoa, rakennettiin uutta liikunnalle ja kulttuurille. Yksi asia kuitenkin säilyi, vesipeilien ja rantojen tärkeys kaupunkilaisten sydämissä.

Vesipeilin vuosisadat selvityksessä on haluttu nostaa esiin suiston rakentumisen historia ja kulttuurihistoriallinen merkitys Oululle. Suistoalue sellaisena kuin sen tunnemme sisältää kaupungin merkittävimpiä luonto- ja kulttuuriympäristöjen arvoja. Vaikka useassa oululaisessa suvussa muistetaan edelleen hämmennys Merikosken pauhun vaimennettua, arvioidaan voimalaitosympäristötkin nykyään valtakunnallisesti arvokkaiksi.

Toivon, että tämä selvitys lisää ymmärrystä suistoalueen arvoista. Toivottavasti se myös innostaa lukijoita hankkimaan omakohtaisia kokemuksia ainutlaatuisesta Oulujoen suistosta!

Päivi Laajala
2021 kaupunginjohtaja

Inventoinneissa selvitetään tarpeellisessa tarkkuudessa alueen rakennusten rakennushistoria ja kulttuurihistorialliset piirteet. Inventointi mahdollistaa alueen ja sen rakennusten arvottamisen. Inventointiin pohjautuvan arvotuksen perusteella voidaan arvokkaimmat kohteet suojella kaavoissa tarkoituksenmukaisilla suojelumerkinnöillä.

Kaikki inventointiraportit eivät ole saavutettavia.

Oulun koulun kohteet 2020

Oulussa syntyi 1980-luvulla arkkitehtuurisuuntaus, joka poikkesi aikansa arkkitehtuurista, herätti keskustelua ja tuotti omaleimaista rakennuskantaa. Rakennuksissa oli vinoja seiniä, rouhevia materiaaleja, tiilimuureja, kekseliäitä yksityiskohtia ja tukevat kattorakenteet - parhaimmillaan näytti siltä, kuin rakennuksilla olisi ollut juuret.

Yhtenä Kulttuuriympäristön teemayleiskaavan perusselvityksenä on nyt valmistunut inventointi Oulun koulun arkkitehtuurista. Raportissa nostetaan esiin Oulun koulun arkkitehtuurin tunnistettuja moderneja rakennuksia ja rakennuskokonaisuuksia. Kohteiden lisäksi raportissa kuvataan niitä ilmiöitä ja ideologioita, jotka ovat aikanaan vaikuttaneet arkkitehtuurisuuntauksen syntyyn ja suunnitteluun.

Inventoinnin tulosten avulla pyritään vastaamaan niin kaupunkisuunnittelussa, täydennysrakentamisen suunnittelussa kuin korjaussuunnittelussakin esiin nouseviin kysymyksiin. Kohdeluettelo ei kuitenkaan ole listaus automaattisesti suojeltavista tai purettavista rakennuksista.

Ruutukaava-alueen modernin rakennuskannan inventointi

Oulun ruutukaavakeskustan moderni rakennuskanta on inventoitu nyt ensimmäisen kerran. Yhteenvetoraporttiin on koottu tiedot alueen kaavoitushistoriasta ja modernin rakennuskannan piirteistä. Analyysikartoilla on esitetty rakennusten valmistumisajat, rakennustyylit, käyttötarkoitus, suunnittelijat ja säilyneisyys.

Inventoinnissa on kuvattu paikallisesti arvokkaiksi arvioidut pienalueet (22 kpl) ja rakennukset (94 kpl). Kriteereinä ovat olleet rakennustaiteellinen, historiallinen ja kaupunkikuvallinen merkitys, tyypillisyys, harvinaisuus, alkuperäisyys, kerroksisuus, yhtenäisyys sekä identiteetti. Kohteet käsittävät liike- ja asuinrakentamista sekä mm. kouluja ja terveydenhoitorakennuksia. Kokonaisuutena kohteet kuvastavat Oulun keskusta-alueen modernin rakennusperinnön kehitystä 1920-luvulta 1990-luvun alkuun sekä kehitykseen vaikuttaneita tekijöitä ja ilmiöitä.

Inventointi tarjoaa laajan tietoaineiston hyödynnettäväksi keskusta-alueen suunnittelussa, esimerkiksi täydennysrakentamisen suunnittelussa ja rakennuskannan korjaus- ja muutostöissä. Pienalueiden ja rakennusten ominaispiirteiden kuvaus sekä suunnittelusuositukset antavat hyvät lähtökohdat modernin huomioimiselle. Tärkeää on arvojen tuominen myös kaupunkilaisten, asukkaiden ja kiinteistönomistajien tietoon.

Arvokkaita alueita Oulussa

Raportissa Arvokkaita alueita Oulussa 2015 on esitetty keskeiseltä kaupunkialueelta 24 paikallisesti merkittävää aluekokonaisuutta otettaviksi huomioon kaavoituksessa, yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja täydennysrakentamisessa. Tähän raporttiin on päivitetty Arvokkaita alueita Oulussa I ja II -selvitysten (1999 ja 2001) raporteissa olleet keskeisen kaupunkialueen kohteet. Selvitys on hyväksytty kaupunginhallituksessa 27.4.2015 § 185.

Kaukovainion inventointi

Selvityksessä on inventoitu Kaukovainion rakennuskanta ja viheralueet sekä kehitetty Oulun tarpeisiin sopivaa modernin rakennusperinnön inventointimenetelmää.

As. Oy Hiirosharjun historiikki

As. Oy Hiirosharjun historia tarjoaa tapausesimerkin metsälähiörakentamisesta Kaukovainiolla: millaista arkkitehtuuria  1970-luvun talot edustivat, keitä siellä asui ja mitkä ovat vanhan betonikerrostalon korjaamisen haasteet.

Puolivälinkankaan inventointi

Kesällä 2012 toteutettiin Oulun kaupungin rakennussuojelutyöryhmän aloitteesta toinen modernin lähiön inventointihanke. Sen kohteena oli Puolivälinkangas rakennuksineen ja viheralueineen. Työstä vastasi Oulun kaupungin yleiskaavoitus. Inventoijina toimivat arkkitehtiharjoittelija Tero Aalto ja maisemasuunnittelun harjoittelija Salla Salovaara. Ensimmäinen vastaava selvitys on laadittu Kaukovainiosta vuosina 2010–2011.

Puolivälinkangas on oululainen esimerkki 1960-luvulla rakennetuista metsälähiöistä. Sille ovat ominaisia laajat viheralueet sekä monipuoliset asunnot ja rakennustyypit. Tuore inventointiraportti ja esitteeksi koottu raportin lyhennelmä kuvaavat lähiön syntyä sekä asuin- ja julkisrakennusten, puistojen ja pihojen ominaisuuksia. Tavoitteena on ollut tunnistaa asuinympäristöön ja rakentamiseen liittyvät arvot sekä tuottaa tietoa modernista rakennuskannasta. Rakennuksia ja viheralueita on analysoitu ja arvotettu esimerkiksi sen mukaan, miten hyvin alkuperäiset suunnitteluperiaatteet ja ominaispiirteet ovat nähtävissä mahdollisista peruskorjausten tuomista muutoksista huolimatta.

Inventointi kuuluu uuden Oulun yleiskaavan selvityksiin. Se tarjoaa hyvän tietopohjan alueen jatkosuunnittelussa erityisesti kaavoituksen ja rakennusvalvonnan käyttöön, mutta sillä toivotaan olevan merkitystä myös alueen asukkaille ja muille alueesta tai aiheesta kiinnostuneille.

Kaupunginhallitus hyväksyi inventoinnin jatkosuunnittelussa ohjeellisena noudatettavaksi 11.2.2013.

Rakennushistoriaselvityksen (RHS) laatiminen osana kaavoitus- ja korjaushankkeita on pitkään ollut Oulun kaupungin Yhdyskunta- ja ympäristöpalveluissa vakiintunut käytäntö. Sen tuloksena syntyneet lukuisat selvitykset pyritään päivittämään uudelle sivustolle mahdollisimman pian. Valitettavasti selvitysten päivitys on teknisistä syistä viivästynyt, mutta koitamme paraikaa selvittää ongelmia. Kiitos ymmärryksestä! Osa selvityksistä on luettavissa Inventoinnit-osiosta.

Kulttuuriympäristön hoito ja rakennussuojelu perustuvat tutkittuun tietoon. RHS tarjoaa tietoa kun rakennukseen tai rakennusryhmään suunnitellaan muutoksia. Selvityksen sisältö ja laajuus vaihtelevat kohteittain, sillä esimerkiksi asemakaavamuutokseen tai korjausrakentamiseen tarvitaan erilaista tietoa.

Oulun keskusta-alueiden kaupunkikuvaselvitys

Selvityksessä on tutkittu kaupunkikuvaa suistoa ympäröivillä alueilla. Selvitysalue käsittää ruutukaava-alueen, Raksilan länsiosan, Tuiran, Hietasaaren itäosan sekä suiston saaret ja vesialueet. Selvitys sisältää kaupunkikuva-analyyseja koko alueesta ja osa-alueilta. Analyysien pohjalta on annettu toimenpidesuosituksia sekä kaupunkikuvan kehittämiseksi että sen arvojen säilyttämiseksi ja korostamiseksi. Lisäksi selvityksessä on visioitu ideatasolla muutamien osa-alueiden kaupunkikuvan kehittämistä pitkällä aikavälillä. Analyysit ja toimenpidesuositukset on tarkoitettu suunnittelua ohjaaviksi, visiot ovat konsultin ideointia alueiden kehittämisestä.

Haukiputaan, Kiimingin, Oulunsalon, Yli-Iin ja Ylikiimingin taajamakuvaa on tarkasteltu seuraavissa selvityksissä:

Oulujokivarren maisemaselvitys ja maisemanhoitosuunnitelma (2002)

Oulun kaupungissa kulttuuriympäristötyöryhmä kokoaa yhteen niiden hallintokuntien näkemykset, joiden toimet ovat merkittävimpiä rakennetun ympäristön ja kulttuuriarvojen vaalimisessa.

Työryhmä on toiminut eri nimellä ja kokoonpanolla vuodesta 1992 lähtien, ja kokoonpanosta ja toiminnasta on päättänyt kaupunginhallitus.

Työryhmä laatii itselleen työohjelman ottaen huomioon ajankohtaiset maankäytön, rakentamisen ja rakennussuojelun tarpeet. Kulttuuriympäristötyöryhmä kokoontuu kerran kuukaudessa, lisäksi erilaisina alatyöryhminä. Työryhmän hankkeille perustetaan erilliset ohjausryhmät, joiden kokoonpano määritellään tapauskohtaisesti.

Kehittä­mistyö

Merkittävä osa rakennussuojelutyöryhmän tehtävistä on pitkäjänteistä kehittämistyötä rakennetun ympäristön tutkimuksen, suunnittelun ja hoidon parissa. Työryhmä seuraa ja kommentoi meneillään olevia suunnitelmia ja kaavahankkeita monessa vaiheessa. Se myös ohjaa tarpeellisten selvitysten laatimista.

Kehittämistyön osa-alueet

• Inventointimenetelmien kehittäminen liittyen maakuntakaavan ja yleiskaavan tarkistamiseen sekä täydennysrakentamisen edistämiseen
• Rakennus- ja korjaustapaohjeet laadittujen inventointien pohjalta
• Kaavamerkintöjen kehittäminen
• Rakennushistoriaselvitykset
• Kaupunkiarkeologia

Yhteistyö ja verkostot

• Yhteistyö laajasti viranomaisten, kotiseutu-, historia- ja kulttuuriseurojen kanssa
• Tapahtumat ja vaikuttaminen, mm. Euroopan rakennusperintöpäivä
• Kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävä ajankohtainen tieto käyttöön

Rakennettu ympäristö muodostaa kaksi kolmasosaa kiinteästä kansallisvarallisuudestamme, joten ei ole yhdentekevää, miten olemassa olevaa rakennuskantaa ja kiinteistöjä korjataan.

Kiinteistöjen kestävää hoitoa edistävät Oulussa erityisesti rakennusvalvonta ja Pohjois-Pohjanmaan museo, sekä Oulun kaupungin omistamien kiinteistöjen osalta Liikelaitos Oulun Tilapalvelut.

Rakennusvalvonta

Rakennusvalvonta edistää, opastaa ja valvoo laadukkaan rakennuskannan ja viihtyisän ympäristön syntymistä ja säilymistä. Rakennussuojelun näkökulmasta rakennusvalvonnalla on siten keskeinen rooli yksittäisten rakennusten suojeluarvojen huomioonottamisessa.
Korjausrakentaminen ja muutostyöt

Pohjois-Pohjanmaan museo

Maakuntamuseo vastaa toimialueellaan rakennetun kulttuuriympäristön osalta maakunta-, yleis- ja asemakaavoitukseen sekä rakennusvalvontaan liittyvistä asiantuntija- ja viranomaistehtävistä. Rakennustutkijat toimivat asiantuntijoina viranomaisneuvotteluissa ja antavat lausuntoja kaavoitusasioista, kulttuurihistoriallisesti merkittävien kohteiden rakennus- ja purkamislupa-asioista sekä kulttuurihistoriallisesti merkittävien kohteiden arvottamisesta.
Pohjois-Pohjanmaan museo

Oulun Tilapalvelut

Tilapalvelut hankkii ja ylläpitää Oulun kaupungin eri hallintoalojen toimitilat. Tilapalvelut huolehtii kaupungin investointi- ja perusparannusohjelmiin sisältyvien kohteiden rakennuttamista, suunnittelusta sekä ylläpidosta. Kaupunkikuvan kehittäminen ja arvokkaan rakennuskannan säilyttäminen ovat eräitä tärkeimmistä tehtävistä.

Tuki ja avustukset

Valtio tukee kulttuuriympäristön hoitoa ja rakennusten korjaamista eri ministeriöiden myöntämillä lainoilla, korkotuilla ja avustuksilla. Osa rahoituksesta on ohjattu jaettavaksi kuntien kautta.

Kulttuuriympäristön rahoituksesta ja avustuksista:

Ympäristöhallinnon sivuilla
Museoviraston sivulla